Joka kerta, kun olen ihan kunnolla sairaana, sitä rupeaa miettimään, miten paljon terveyttä itse asiassa arvostaa. Ja miten sitä pitäisi arvostaa enemmän, eikä pitää itsestään selvänä asiana. Kun miettii, miten monimutkainen asia keho on ja mitä kaikkia sairauksia on olemassa, sitä ihmettelee, miten sitä on pysynytkin niin usein terveenä?
Kuva ladattu täältä.
Tätä tekstiä kirjoittaessani olen potenut kunnon päänsärkyä parina päivänä. Joskus nuorempana sitä ajatteli, että joo, päänsärky, pikku juttu, kaikillahan sitä on. Mutta sitten kun se osuu omalle kohdalle niin voi luoja. Etenkin yksin asuessa opin arvostamaan suuresti kaikkia vähiäkin läheisiä. Miten sairaana ollessa sai mennä vanhemmille, miten vanhemmat toivat lääkettä ja auttoivat muutenkin. Mitä jos näin ei olisi ollut? Mitä jos olisin yksin ollut tuskissani asunnollani ilman kenenkään tukea tai auttavia lääkkeitä? Nykyään asun kahdestaan miesystäväni kanssa. Kun mieheni on kipeä, autan häntä minkä voin ja toiste päin. Jokainen ihminen, jolla on edes se yksi välittävä ihminen, on ihan äärimmäisen onnekas. Sitä ei kaikki välttämättä ymmärrä, miten iso merkitys on esim. kyydillä sairaalaan, lääkkeen haulla apteekista, ruuan tuomisella kaupasta tai ihan vain läsnäololla ja kuuntelemisella. Joka kerta, kun makaan tuskissani syystä tai toisesta sängyssä, mietin niitä ihmisiä joilla ei oikeasti ole ketään.
Tämän jutun yhteydessä haluankin kiittää kaikkia niitä vähiäkin läheisiä, jotka on joskus tavalla tai toisella auttaneet kun olen ollut sairas. Ison kiitoksen ansaitsevat myös tietenkin lääkärit, hoitajat ja kaikki muut, mitkä mahdollistavat toimivan terveydenhuollon. Kiitos. <3
Muutamia asioita, mitä olen oppinut terveydessä arvostamaan:
Hengittäminen
Etenkin flunssassa, kun yrittää nukkua ja nenä on tukossa, sitä miettii, että olisipa kiva hengittää ihan normaalisti ja nukkua yö hyvin. Joillain ihmisillä ei tarvitse olla edes flunssaa, kun hengittäminen on vaikeaa. Arvostan, että henki kulkee hyvin.
Toimivat kädet ja jalat
Monet meistä on tottuneet kahteen toimivaan käteen ja jalkaan. Entä sitten, kun yksikin on pelistä pois? Miten paljon elämä vaikeutuu? Sitä alkaa katselemaan asioita ihan uudesta näkökulmasta. Jos jalka on poissa käytöstä, on vaikeaa kulkea rappusia. Jos käsi on poissa käytöstä... No, tästä ei ole itselläni kokemusta, mutta kyllä se vaikeaa varmasti olisi. Arvostan, että pystyy liikkumaan ja tekemään asioita.
Toimivat aistit
Mitä jos näkisi hyvin huonosti tai pahimmassa tapauksessa ei ollenkaan? Entä jos ei kuulisi, haistaisi, maistaisi tai tuntisi? Jo pelkästään huononäköisyys ärsyttää, mutta olen kuitenkin kiitollinen siitä, että edes jotenkin näkee ja kaikki muut aistit toimii.
Kivuttomuus
Mikä tahansa kipu, oli se siten päässä, niskassa, vatsassa tai vaikka varpaassa, eihän se hyvältä tunnu. Mahdollisia paikkoja, mistä voi olla kipua, on valtavasti. Kaikkia ei osaa ees kuvitella. Ja sitten kun miettii, moniko tälläkin hetkellä kokee jonkunlaista kipua. No, moni. Sitä saa olla onnellinen, että ei ole kipuja.
Mahdollisuus hoitoon, lääkkeisiin ym.
Kun on pahasti kipeä, silloin mennää lääkäriin. Ja sinne päästään, vaikka joutuisi pitkään jonottamaankin. Jos tarvitsee lääkettä, meillä on apteekit. Jos tarvitsee apuvälineitä, meillä on niitäkin. Suomessa hoitoa, lääkkeitä ja apuvälineitä on. Jossain ei ole. Olen kiitollinen, että saan asua Suomessa, missä on niin hyvä terveydenhuolto.
Tässä oli vain muutama esimerkki siitä, mistä on kiitollinen. Listahan olisi loputon.
Terveenä olo ei ole itsestäänselvä asia, nauti siis, kun voit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olit sitten tuttu tai tuntematon, kommentit ovat aina tervetulleita! :)