Pientä kalenteri- ja teippiaskartelua

Kalenterituunaus on pitkään ollut in. Mielenkiintoni asiaan heräsi paremmin kesällä, kun Rovaniemellä järjestettiin Planner Lover goe Arctic Circle -tapahtuma, jossa oli mukana näytteilleasettajia läheltä ja kaukaa, paljon harrastajia ja mukavaa puuhaa. Yksi näytteilleasettajista oli paikallinen yritys Taidekehystämö Hyvärinen. Koska Taidekehystämö Hyvärinen oli juuri pakkaamassa tavaroita pois, kun itse saavuin tapahtumaan, päätin, että menisin myöhemmin itse liikkeeseen tutustumaan, millainen valikoima juuri kalenterituunaamiseen olisi. 

 Kalenteritarvikkeita.

 Monenlaisia teippejä.

Valikoimaa on siihen nähden kivasti, kun ajattelee, että myymälä on aika pieni, mutta erilaista askartelutavaraa on kuitenkin mielestäni hyvä valikoima.

Kaikki jutussa käytetyt tuotteet, lukuunottamatta kalenteria, kyniä ja askartelulehteä, on Taidekehystämö Hyväriseltä:

Carpe Diem tarrat 7,90 e
Washiteippi, sydämet 3,60 e
Washiteippi, sini-harmaa 3,60 e
Washiteippi, Jäätelökesä 10 m 15 mm 4,40 e
Basic collection A4 -kuviopaperi 1 e
Skräppipaperi 30x30 nalletagit 1,60 e
  

Mikäli joku juuri tässä jutussa oleva tuote kiinnostaa, kysy rohkeasti Hyvärisen henkilökunnalta! 

Alla kuvia omasta kalenteristani ja Ihana-lehden kivoja ideoita:

Kalenterini itse tehdyllä kansikuvalla ja teipeillä koristeltuja kyniä.

Kalenterin ostin Suomalaisesta kirjakaupasta ja linkki suoraan juuri tähän kalenteriin löytyy tästä. Kalenteri on omaan makuuni selkeä, mistä näkyy viikko kerrallaan ja kansikuvien vaihtaminen on iso plussa.

Kalenterin kansikuva lähikuvassa. Leikkasin ensin kuviopaperista sopivan kokoisen palan, jonka jälkeen liimasin skräppipaperista leikatut nalletagit, Carpe Diem -tarravihkosesta muutaman tarran ja reunaan pätkän washiteippiä.

Heinäkuinen viikko on koristeltu sini-harmaalla washiteipillä ja Carpe Diem -tarroilla.

Lisäksi viikkonäkymään on lisätty tulostettuja ja piirrettyjä kuvia.

Söpö jäätelöteippi sopii helteiseen heinäkuuhun hyvin!

Ihana-lehdessä 3/2012 on kivoja ja helppoja ideoita teippi-askarteluihin.

Lehden voi tilata edelleen Ihana-lehden verkkokaupasta. Suora linkki juuri tähän numeroon tässä.

Ihana-lehden ohjeissa teippejä hyödynnetään mm. kortteihin. Ohjeet Ihana 3/2012

Teipillä saa helposti uutta, kivaa ilmettä vaikkapa lehtikoteloihin, kynäpurkkiin tai muistikirjan kansiin! 

Ohjeet Ihana 3/2012.

Vinkki!  Kurkista Taidekehystämö Hyvärisen Facebook-sivulla oleva arvonta, jossa on palkintona Carpe Diem -tarroja ja teippisetti! Arvonta suoritetaan 14.6.2018 klo 16. Taidekehystämö Hyvärisen Facebook-sivulle pääset suoraan tästä linkistä.

Miltä oma kalenterisi näyttää? Miten itse käyttäisit erilaisia teippejä?

Kahden eri kissan kuivaruuan tuotetiedot - mitä ajatuksia herättää?

Kissanruuasta on aina paljon keskustelua. Mikä ruoka on parhainta juuri sille omalle kissalle? Onko markettiruuat oikeasti niin paha asia, mitä annetaan ymmärtää? Aiemmin kirjoitin blogiini juttua Lakun ensimmäisten viikkojen kuulumisista ja pohdin, mikä Lakun vatsavaivoihin voisi olla syynä? Yhtenä iltana rupesin mielenkiinnosta tutkimaan, mitä kissanruuat oikeastaan sisältävät. Voisiko kaupan raksut olla syynä Lakun vatsavaivoihin? Ehkä Lakun vatsa ei kestä jotain tiettyä ainesosaa? Olemme nyt jättäneet Friskies-kuivaruuan pois ja tarjonneet Lakulle ainakin Mustista ja Mirristä saatavaa Nature's Protection Sensitive Digestion -ruokaa. Vatsavaivat ovat vähentyneet, mutta varmaksi ei voi sanoa, johtuivatko vaivat nimenomaan ruuasta vai oliko kyse jostain muusta? 

Jutussa tutkittavat kissanruuat.

Tuotetietojen lukeminen herätti monenlaisia ajatuksia. Mitä on eläinperäiset ja kasviperäiset tuotteet? Mitä kaikki E:t on? Onko kaikki tarpeellista? Mikä näistä voisi olla kissalle haitaksi? Mikä näistä voisi olla mahdollisesti se juttu, mitä Lakun maha ei kestä? Minkälaisia kokemuksia muilla ihmisillä, tai siis kissoilla on?

Katsotaan tässä välissä ne tuotetiedot (kopioitu suoraan pakkauksista tai nettisivuilta):

Friskies naudanliha, kanaa ja lisättyjä kasviksia (markettiruoka)

Friskies Sisältää* Naudanlihaa, Kanaa ja lisättyjä Kasviksia MAITTAVAA ja 100 % TÄYSRAVINTOA, joka on valmistattu valikoiduista laadukkaista raaka-aineista.

AIKUISEN KISSAN TÄYSRAVINTO. KOOSTUMUS: Viljaa, lihaa ja eläinperäisiä tuotteita (10 % *), kasviproteiinitiivisteitä, kasviperäisiä tuotteita, öljyjä ja rasvoja, kivennäisiä, hiivaa, kasviksia (vihreät, oranssit ja vaaleat pelletit: 0.13% kuivattuja kasviksia, vastaa 1 % kasviksia). 

* vastaa kosteutettuna 20 % lihaa ja eläinperäisiä tuotteita, vaaleanruskeat, tummanruskeat ja punaiset pelletit: väh. 4 % naudanlihaa ja 4 % kanaa.

LISÄAINEET: RAVITSEMUKSELLISET LISÄAINEET KY/kg: Vit A: 12 500 ; Vit D3: 1 000, mg/kg: Fe(E1): 145; I(E2): Cu(E4): 35; Mn(E5): 16; Zn(E6): 183; Se(E8): 0,25. Tauriini: 870 mg/kg. Sisältä'ä väriaineita ja antioksidantteja.

Proteiini: 30.0% Rasva 10.0% Hehkutusjäännös: 7.5% Raakakuitu: 2.5%

Nature's Protection Sensitive Digestion (eläinkaupan ruoka herkkävatsaiselle kissalle)

TÄYSRAVINTO AIKUISILLE KISSOILLE

1 vuoden iästä eteenpäin

Koostumus: siipikarjajauho, perunahiutale, siipikarjarasva, perunaproteiinin, riisi, sokerijuurikasmassa, ohra, kuivattu kananmuna, kalajauho, dynaaminen mikronoitu klinoptiloliitti (1%), oluthiivaa, sikuriuute, mannaanioligosakkaridi, yucca-uute, samettikukkauute.

Ravitsemukselliset lisäaineet (1 kg:ssa)  vitamiini A (retinoli E672) 25 000 IU, vitamiini D3 (kolekalsiferoli E671) 1 875 IU, vitamiini E (α-tokoferoli 3a700) 688 mg, rauta (E1) 62,5 mg, jodi (E2) 1,9 mg, kupari (E4) 6,3 mg, mangaani (E5) 25 mg, sinkki (E6) 143,75 mg, seleeni (E8) 0,125 mg, tauriini 1 250 mg, L-karnitiini 100 mg. Teknologiset lisäaineet: rosmariiniuute, luonnollisista lähteistä peräisin olevat tokoferoliuutteet (E306). 

Ravintoaineet: Raakaproteiini 32%, Raakaöljyt ja-rasvat 20%, Raakatuhka 6,5%, Raakakuitu 2,1%, Kalsium 1,1%, Fosfori 0,9%, Kalium 0,7%, Natrium 0,5%, Omega 3 0,25%, Omega 6 4,62%. Metaboloituva energia 384,2 kcal/100g.

Huom! Tässä on vain 2 erilaista kuivaruokavaihtoehtoa. Erilaisia kuivaruokia löytyy niin sisä- kuin ulkokissoille, pennuille, senioreille, leikatuille... Merkkejä ja makuja on monia!

Toisaalta tiedän kissoja, joille marketin raksut - myös tämä kyseinen Friskies sopii. Toisaalta nämä kyseiset kissat syövät paljon muutakin, kuten märkäruokaa ja oikeaa lihaa. Ehkä pieni määrä ei siis ole pahaksi, mutta jos koko ravinto on pelkkiä raksuja, on fiksua hankkia parempaa vaihtoehtoa? Näin siis itse ajattelen. Toki parempi ruoka maksaa enemmän, mutta meilläkin jos Laku ei syö märkäruokaa, niin rahat, mitkä menisivät märkäruokaan, voi laittaa laadukkaampaan kuivaruokaan. Ja muutenkin: kissan hyvinvointihan se on tärkeintä. Jos joku ruoka sopii Lakulle hyvin, sitten ostamme sitä. Ja niinkuin ihmisiä, myös kissoja on niin monenlaisia. Toiset tykkää kuivasta, toiset märästä, toiset molemmista ruuista. 

Mitä tällä blogijutulla haluan sanoa? Kissanruuissa on valtavia eroja. Kissoja on monenlaisia. Ruokia on monenlaisia. Ruokinnalla on iso merkitys kissan terveyteen. Ruuista ja kissoista voi rohkeasti kysyä esim. eläinkaupoista.

Pidetään kissoista hyvää huolta ja annetaan kullekkin sopivaa ravintoa! <3

Lakun ensimmäisten viikkojen kuulumisia

Lakun ensimmäiset viikot ovat sujuneet hyvin: on syöty, juotu, leikitty, nukuttu, puskettu, kehrätty, katseltu maailman menoa... Kaikkea mitä normaalin sisäkissan elämään kuuluukin.

 Raapimispuu on ikkunan edessä, mistä on kiva katsella ulos ja seurailla maailman menoa.

Mikäli samanlainen raapimispuu kiinnostaa, tämä kyseinen raapimispuu on nimeltään Karhunluola-raapimispuu ja sen löytää Zooplussasta.

Huoltakin Lakusta on ollut, nimittäin vatsavaivat. Kaunistelematta asiaa sen enempää: ripuli. Varmaan jokaisella kissalla on maha joskus syystä tai toisesta sekasin, mutta jos vaiva pitkittyy, pitää asialle tehdä jotain ja miettiä, mistä vaiva voisi johtua. Syy on ihan täysi arvoitus, ripuli kun voi johtua niin monesta asiasta.

- Stressaako kissaa uusi koti?

- Onko markettiruoka sopimatonta?

- Onko eläinkaupan ruoka sopimatonta?

- Vai ehkä äkillinen ruokavalion muutos?

- Onko kissalla matoja?

- Onko kyseessä joku vatsapöpö?

- Onko kissa jotenkin sairas?

Olemme olleet eläinlääkäriin yhteydessä useita kertoja ja keskustelleet myös eläinkaupassa ruuista. Laku on saanut nyt ripulilääkettä ja matokuurin ja tilannetta seurataan edelleen. Lukijoille voin vakuuttaa, että Lakusta pidetään hyvää huolta ja annamme kaikkemme, että Lakulla olisi hyvä olla ja masukin tulisi kuntoon. Muuten Lakulla on kaikki hyvin: kissa on virkeä ja leikkisä, eikä mitään merkkejä ole, että Laku olisi kivuissaan tai apea.

Markettiruuasta vatsaystävälliseen eläinkaupan ruokaan.

Katsoin ihan mielenkiinnosta kahden erilaisen kuivaruuan tuoteselostetta. Toinen markettiruokaa ja toinen eläinkaupasta ostettua herkkävatsaisen ruokaa. Havahduin siihen, miten epämääräisesti markettiruuassa on ainesosat ilmoitettu ja miten erilaiset aineosat ylipäätänsä näissä kahdessa kuivaruuassa on. Laku oli saanut eläinhoitolassa jotain eläinkaupan ruokaa ja meille tullessa tarjosin markettiruokaa. Alan epäilemään, voisiko markettiruoka olla syy, miksi Lakun vatsa meni sekaisin? On muitakin kissoja, joilla markettiruokien viljat laittavat mahan sekaisin. Tarjoan nyt Lakulle tätä eläinkaupan herkkävatsaisten ruokaa ja toivotaan, että masu pysyisi sillä kunnossa. Voihan syy olla toki muukin?

Laku odottaa rapsutuksia.

Mitäs muuta? Lakuhan on ollut tosi reipas. Jo toisena iltana sai rapsutella ja siitäkös Laku nauttii. Aina saisi olla rapsuttelemassa. Päivä päivältä rohkeutta on tullut lisää ja kotiuduttu paremmin. Laku tykkää katsella ikkunoista maailman menoa ja meillä onkin hyviä katselupaikkoja Lakulle. Yleensä juuri kun olemme menossa nukkuun, Lakulla alkaa iltaleikit ja -rallit. Läpitalon asuntoa on hyvä juosta päästä päähän. Lopulta Lakukin kuitenkin rauhoittuu ja yöt olemme saaneet nukkua rauhassa.

Pidetään peukkuja, että Lakun masuvaivat olisivat nyt ohi. <3

Katsaus Pieneen pahan mielen kirjaan

Pieni pahan mielen kirja herätti heti huomioni Otavan kesän kirjaesitteessä, mutta en ollut ihan sen perusteella varma, millainen kirja mahtaisi olla ja olisiko se kannattava hankinta. Kirjan ilmestyttyä menin taas perinteiselle kirjakauppakierrokselleni ja päätin ihan mielenkiinnosta selailla kirjaa. Kirjan sisältö alkoi heti hymyilyttämään. Tämä pitää saada.

Mitä kirja sisältää?

Kirja jakautuu yhteentoista osaan: moiti muita, löydä syylliset, sano suoraan vaan, kanavoi katkeruutesi, ahdistu arjessa ja juhlassa, ärsyynny verkossa, kaivele menneitä, bongaa maailman virheet, kokoa tärkeää sanastoa, piirrä paheksuntasi ja valitse vihattavin. Hyvän mielen kirjoja on olemassa vaikka kuinka, mutta tässäpä onkin vaihtoehto, mihin saa purkaa kaikkea pahaa mieltä. Mikä lähipiirissä tai maailmassa ylipäätänsä ärsyttää? Mitä tekisi mieli sanoa, mutta ei kehtaa? Millaisia sähköpostiviestejä tekisi mieli lähettää? Mitä asioita et ikinä anna anteeksi? Kenen piirtäisit voodoo-nukkeen? Minkälaisia traumoja olet kokenut? Mikä elämässä on turhaa? Mitä ihmiset eivät vain käsitä? Kirjassa on monipuolisesti kysymyksiä ja erilaisia tehtäviä. Suurinosa kirjasta on ihan peruskysymyksiä, mutta kirjasta löytyy myös mm. kuvia joita värittää ja piirustustehtäviä. 

 Millainen olisi painajaistesi kesäloma tai joulunvietto?

 Kuka ansaitsisi paikkansa voodoo-nukessa? Entä millainen on ruma eläin?

Yleinen arvio kirjasta:

Monesti kun sanoo ääneen, mikä ärsyttää, on pielessä tai on muuten negatiivinen, niin tyypillisestihän muiden reaktio on se, että "no onko pakko olla noin negatiivinen" tai "no ei se valittaminen asiaa auta" ym. Tulee olo, että negatiiviset ajatukset täytyisi pitää sisällään. Kun pidin tätä kirjaa käsissäni, sain kommentin, että "täytyykö sitä negatiivisuutta oikein kirjaan kylvää". No ei ehkä sanasta sanaan noin, mutta sama pointti. Omasta mielestäni tämä kirja on mahtava, koska kirja ihan varta vasten kysyy, että mikä ottaa päähän? Kirjalle saa avautua. Kirjalle saa kertoa kaikki, mikä ottaa päähän. Avautuminen puolestaan helpottaa omaa oloa. Sellanen pieni riski tässä kirjassa on, että jos kirjan jättää jonnekkin näkösälle ja joku läheinen innostuu selaamaan kyseistä kirjaa, mitä jos olet kertonut kirjassa läheisesi huonot puolet? Lukko olisi ollut kiva, niin kuin päiväkirjoissa. Mutta ehdottomasti suosittelen kirjaa teini-ikäisestä ylöspäin (jotkut kysymykset saattaa liittyä esim. treffeihin tai työpaikkaan), henkilöille jotka tykkää tällaisia kirjoja täytellä ja etenkin niille, joista usein aistii negatiivisuutta. Arvosanani 3½.

Tutustu myös kustantajan esittelyyn kirjasta tästä.

Kirjan perustiedot:
Julkaistu: 6/2018
ISBN: 9789511325826
Kirjastoluokka: 79.8
Koko: 112 sivua
Ulkoasu: Nidottu (pehmeäkantinen)
Kustantaja: Otava
Kirjoittanut: Lotta Sonninen
Kuvittanut: Piia Aho

Osta kirja:
CDON
Adlibris
Suomalainen kirjakauppa
Prisma

Poika tuli! Kissan hankkiminen ja Lakun ensimmäinen ilta uudessa kodissa

Varmasti monet tuttuni ja tuntemattomatkin tietävät, miten valtavasti rakastan kissoja. Rakkaus kissoihin on varmaan lähtenyt jo ihan lapsuudesta, kun perheessämme on aina ollut kissoja. Muuttaessani omilleni vuokrayksiöön oli selvää, että kissat (Arska ja Iines) jäisivät vanhemmilleni. Kissat kun ovat tottuneet isoon omakotitaloon ja ulkona liikkumiseen. Niin oli parempi. Tottakai käyn usein vanhemmillani ja näen kissoja silloin, mutta ei se omaa kissaa korvaa. Toki yksiöön olisi saanut ottaa lemmikkejä, mutta se ei tuntunut jotenkin oikealta silloin. 

Nyt kun asun 700 km päässä lapsuudenkodistani miesystäväni kanssa mukavassa kaksiossa, asiaa alettiin miettimään uudelleen. Aluksi iso kysymys oli, saammeko ylipäätänsä ottaa kissaa, koska vuokrasopimuksessa luki, ettei lemmikkejä saisi olla. Ajattelin kuitenkin, että voisiko asiasta neuvotella ja kysyin kissan hankkimisesta. Kun jonain päivänä muuttaisimme asunnosta, asunto siivottaisiin erityisen huolellisesti ja jos jotain tuhoja tulisi, ne korvattaisiin. Saimme luvan kissaan.

Kun saimme tiedon, että kissan hankkiminen olisi mahdollista, sovimme miesystäväni kanssa, että kissaa mietittäisiin vasta syksyllä. Tämä oli järkevintä, koska kesällä vielä lomailisimme pitkin Suomea. Kun syksyllä arki alkaisi ja olisimme paljon kotona, myös kissalle olisi hyvin aikaa. Etenkin itse vietän kotona paljon aikaa, joten toivoin, että saisin kissasta seuraa: ystävän, adoptiolapsen, perheenjäsenen. Jonkun, jolle voisin olla tärkeä. 

 Laku vielä ensikodissa.

Etsin kissoja useista paikoista: Meri-Lapin eläinsuojeluyhdistykseltä, Eläinhoitola Käpälärinteeltä, Torista ja Kissaihmiset Rovaniemi -Facebook-ryhmästä. Eläinhoitola Käpälärinteen nettisivulle oli tullut ilmoitus mustasta, ystävällisestä ja silittelystä rakastavasta nuoresta kollikissasta. Lyhyessä ilmoituksessa moni asia teki heti vaikutuksen, kuten kissan luonne ja että kissa on sirutettu ja kastroitu. Soitin kysyäkseni kissasta lisätietoa. Myöhemmin sovimme tapaamisen kissan ensikodissa, jossa silloin vielä nimetön kissa teki heti vaikutuksen: kissa todellakin on ystävällinen ja rakastaa silityksiä. Saimme miettiä asiaa päivän, koska kissalle olisi ollut myös toinenkin ottaja. Annoin mieheni rauhassa miettiä asiaa painostamatta. Jos kissa ei hänestä tuntuisi hyvältä, ymmärtäisin sen ja sitten jatkaisimme etsintää. Vaikka emme olisi ottaneet kissaa, se olisi saanut kuitenkin jostain pian kodin. Miesystäväni kuitenkin suostui. Otin samana iltana yhteyttä eläinhoitolaan. 

 Miesystäväni innostui heti paketin saavuttua kokoamaan raapimispuun.

Tilasin kissatarvikkeet zooplussasta maanantaina aamupäivällä - jättimäinen päälle 20 kilon paketti saapui perjantaina aamupäivällä kotiovelle toimitettuna. Tilasin zooplussasta lähes kaikki kissatarvikkeet. Rahaa meni n. ~100 euroa. Siihen hintaan sisältyy keskikokoinen raapimispuu, kaksi ruokakuppia, hiekkalaatikko, hiekkalapio, kissanminttusuihke, erilaisia leluja, lajitelma pehmeää ruokaa ja alusta ruokakupeille. Lisäksi ostimme Tokmannilta ja K-Supermarketista hiekkaa ja ruokia. Itse kissa maksoi myös 100 euroa, mikä on edullinen, kun vertaa muihin eläinsuojelupaikkoihin. Lisäksi kissa on kastroitu, rokotettu, sirutettu ja madotettu. Jos ilmasen kissan saisi ja nämä kaikki tekisi, väitän, että menisi yli 100 euron.

Haimme Lakun uuteen kotiin lauantaina 4.8. Eläinhoitola sijaitsee Rovaniemen lähellä Sinetän kylässä. Eläinhoitolassa on niin löytöeläimiä, jotka etsivät uutta kotia, karanneita lemmikkejä odottamassa omistajaansa, sekä hoidossa olevia lemmikkejä. Saimme hoitolasta mukaan luovutusasiakirjan, rokotuskortin ja paketillisen kissanruokaa. Matka uuteen kotiin alkoi...

Matkaa Eläinhoitola Käpälärinteestä uuteen kotiin oli n. 20 km. Oli onni, että kissa löytyi niinkin läheltä, sillä pitkään mietin vaihtoehtoa hakea kissa Meri-Lapin eläinsuojeluyhdistykseltä, eli Kemistä tai Torniosta, jonne matkaa olisi reilu 100 km. Toki toiset kissat on tottuneita matkustajia, mutta monet kissat ei. Kuvittelin, että Laku maukuisi koko matkan, mutta suureksi yllätykseksi hän olikin aivan hiljaa. Lieköhän ihan paniikissa raukka?

 Avasimme kuljetusboksin kylpyhuoneessa. Itselläni oli tässä se logiikka, että Laku huomaisi heti, että ahaa, tuossa on hiekkalaatikko. Boksin auettua Laku hiipi hiljaa olohuoneen sohvan alle. Jossain vaiheessa, kun mieheni oli saunassa ja itse olin kylpyhuoneessa, Laku siirtyi sängyn alle. Koska Laku on niin musta, sängyn alla on pimeää ja olen huononäköinen, en ensin meinannut löytää koko kissaa mistään ja paniikki meinasi jo iskeä. Onneksi tarkkanäköisempi mieheni huomasi, että kyllähän se Laku siellä on!

 Uuteen kotiin tullessa kissalle on tärkeä antaa omaa rauhaa ja on hyvä olla piilopaikkoja. Illan mittaan Lakulla taisi hieman uteliaisuus iskeä: välillä kävi olohuoneessa, välillä meni takaisin. Koko asunto tutkittiin tarkasti!

 Illalla katselimme parisen tuntia telkkaria ja välillä Lakukin liittyi turvallisen välimatkan kanssa seuraan. Myös yö meni käsittääkseni hyvin: maukunaa ei kuulunut eikä tuhoa ollut tapahtunut. 

Nyt jatketaan seuraamista, miten Laku kotiutuu. Syntyykö luottamus uusiin ihmisiin ja alkaako ruoka maistumaan paremmin? Kuulemma myös helteet voi vaikuttaa siihen, ettei lemmikeille ruoka maistu, mutta pääasia on, että edes vähän jotain syö ja juo. 

Pidetään peukkuja, että Laku kotiutuu hyvin. <3

Tunnelmia kesälomalta 2018 osa 4: takaisin kotiin

Palasimme kotiin Rovaniemelle 22.7. Miehelläni oli vielä viikko vapaata ennen uuden työn aloittamista. Hellettä piisasi Etelä-Suomen lisäksi myös pohjoisessa: lämpötila oli useana päivänä kolmenkymmenen molemmin puolin. Kolmekymmentä on jo sellanen raja, että nyt ei kestä, nyt on päästävä järveen. Niin, tai siis jokeen! Rovaniemellä kävimme useana päivänä Kemijoessa uimassa. Löysimme mukavan rannan, jossa ihmisiä kyllä oli, mutta ei ihan ruuhkaksi asti. Rantakin on mukavan loiva, eikä pohjassa tuntunut mitään ilkeitä kiviä tai lasinsiruja, niinkuin joillakin rannoilla. Uimisen lisäksi lähinnä oikeastaan olimme vain. Helteillä ei jaksa mitään sen kummempaa tehdä, mitä nyt tietenkin perus kotityöt ja kaupassa käymiset. Sitten kun käytiin jossain, liittyi käymiset todennäköisimmin joko ruokaan, kissoihin tai geokätköilyyn...

Rovaniemellä avattiin vähän aikaa sitten Suomen kolmas kissakahvila: Kissakahvila Freija. Kahvilassa on neljä alle vuoden ikäistä kissaa, jotka ovat kaikki samasta pentueesta. Sisäänpääsy on ilmainen, mutta mielellään kahvilaa tukee pienellä ostoksella: tarvitseehan kissat tarvikkeita ja samalla tukee paikallista yritystä!

Hellepäiviä oli monta myös Rovaniemellä.

Lomanlopettajaisburgeri. Tarkalleenottaen siis Napapiirin Shellin Talon burgeri.

Loma loppui ja arki alkoi maanantaina 30.7. Eläinhoitola Käpälärinteen ensikodissa vierailulla. Samana päivänä tein ison tilauksen lemmikkikauppaan: meille tulee kissa!

Kesä loppuu, mutta kissan myötä uudenlainen arki alkaa. <3