torstai 18. huhtikuuta 2024

My day: 8.4.2024 - Messuilua Jyväskylässä ja koti-ilta

Pitkästä aikaa ajattelin tehdä My day -jutun ja tietysti sellaisesta päivästä, jolloin on tapahtunutkin jotain. En oikein jaksa uskoa, että ketään kiinnostaisi päiväni, jonka vietän täysin neljän seinän sisällä. Vai kiinnostaisiko? No kuitenkin. Tämän kertaisen My day -jutun teen launtaista 8.4.2024, jolloin kävimme mieheni kanssa Jyväskylässä Hyvinvointi- ja Kädentaitomessuilla, muuten vain kaupoilla ja perus illanviettoa kotona.


Lähdimme liikkeelle Jämsänkoskelta hyvissä ajoin ajatellen messuja, jotka aukesivat klo 10. Aikaa meiltä Jyväskylään autolla menee n. 45 minuuttia. Itse olen aina innoissani, kun pääsee ns. isolle kylälle kiertelemään, katselemaan ja kuluttamaan aikaa. Jämsä ja Jämsänkoski on paikkoina sellaisia, että joo, kaikki peruspalvelut löytyy, mutta jos vähänkään mitään erikoisempaa haluat niin lähin iso kaupunki on Jyväskylä. Itsellä ehkä eniten tulee käytyä Jyväskylässä tapahtumissa, ostoksilla useimmiten Kauppakeskus Sepässä ja kirpputoreilla.


Laitoimme auton parkkiin P-Paviljonki 1:een, missä oli ainakin tuolloin 10 aikoihin hyvin tilaa. Siitä jatkoimme kävellen messuille Paviljongille. Ensimmäisenä lähdimme kiertämään hyvinvointipuolta. Ajattelin, että hyvinvointipuoli on äkkiä katsottu, mutta hupsista, aikaa menikin yllättävän pitkään. Hyvinvointipuolelta löytyi paljon, mitä odottaa saattoi, kuten hierontaa, meditaatiota, terveysjuttuja, luontaistuotteita ym. Mutta sitten oli paljon myös asioita, mitkä laittoi hieman hämmentämään. Miksi messuilla on vaikkapa liittymäkauppiaita? Kuva Silvannin pisteeltä.



Hyvinvointipuolen jälkeen pidimme pienen tauon. Itseäni rupesi niin huvittamaan mieheni saalis, että piti ottaa ihan kuva. Kaikki kuvassa olevat asiat oli siis ilmaisia tuotteita, paitsi muutama toffeepatukka ämpärissä.


Käsityömessuilla oli sitä mitä odottaa saattoi, eli paljon niin valmiita tuotteita, kuin sitten tarvikkeita itse tekemiseen. Päätimme kierrellä mieheni kanssa erikseen omaa tahtia, koska kumpaakin kiinnosti kuitenkin erilaiset jutut eikä tällöin toisen tarttenut odottaa toista kokoaikaa. Kun esim. Tampereen Kädentaitomessuilta lähdin usean ostoskassin kanssa, Jyväskylässä piisasi ihan yksikin pussi. Ehkä oma suosikkini kuvassa näkyvät Alizen Velluto langasta tehdyt pehmolelut, johon sai vinkkiä, mistä ohjeita löytää ja samalla pystyi ostamaan lankaa. Kuva EKOTAR Designin pisteeltä.



Messujen jälkeen siirryimme Kauppakeskus Seppään. Itselläni on tapana kierrellä aina muutama liike itsekseni ja mieheni saa tehdä sillä välillä omia juttujaan. Tällä kertaa ensimmäisenä kävin Sinsayssa ja ah, mitä söpöjä Barbie-reppuja oli myynnissä!


Ehkä sellaiset vakiopaikat, missä käyn, kun käyn Kauppakeskus Sepässä on Normal, Flying Tiger Copenhagen ja Prisma. Joskus tulee käytyä myös esim. Suomalaisessa Kirjakaupassa ja Zizzissä. Aika harvon mitään kuitenkaan esim. Normalista tai Tigeristä ostan, mutta on kiva käydä katsomassa, jos tekisi jotain kivoja löytöjä. Valikoima kuitenkin vaihtelee aina.


Koska olimme olleet jo aamusta asti liikkeellä, kello läheni neljää emmekä olleet syöneet mitään kunnon ruokaa, ajattelin, että pitäisikö mennä ihan Buffaan syömään? Buffassa oli väkeä todella paljon ja hyvä kun pari pöytää oli juuri vapaana. Itse tykkään etenkin Buffan lihapullista ja buffet-tyyppisessä ravintolassa on se kiva, että ruokaa saa ottaa juuri sen verran kun haluaa - jotain enemmän, jotain vähemmän. Esim. pizzan kohdalla on kiva, että saa muutaman palan muutamaa erilaista pizzaa. Buffassa on muuten se hauska, että kuka tahansa saa esittää myös toivepizzoja! Erilaisia täytevaihtoehtoja piisaa. Kiva juttu on myös, että limppari kuuluu hintaan. Puolestaan jälkiruuasta, eli jäätelöstä, pitäisi maksaa erikseen.


Kotona meitä odotti nälkäinen kissa! Ruoka oli kovasti myöhässä ja kyllä ruoka sitten maistuikin.


Kotiin päästyä halusin purkaa messutuomiset ja katsoa mitä sitä tulikaan ostettua ja saatua. Myös Lakua kiinnosti mitä kaikkea toinkaan. Nyt ei ollut kyllä Lakulle tuomisia!


Ilta meni oikeastaan siten, miten ne normaalistikin menee. Alkuillasta tein omia hommiani, eli selasin nettiä tietokoneella, kävin suihkussa, laitoin pyjaman päälle ja menin olohuoneeseen. Olohuoneessa katselin, kun mieheni pelasi ja samalla itse pelailin tabletilla ja välillä vaihdoin kännykkään ja Instagramiin. Yleensä 22-00 välillä onkin aika lähteä iltatoimiin ja kohti sänkyä.


Ennen nukkumaan menoa tykkään lukea jotakin kirjaa ja tuolloin itselläni oli menossa kirja nimeltä Pahan päivän varalle. Tuossa kyseisessä kirjassa käydään läpi mm. millaisia katastrofeja on tapahtunut ja mitä niistä on opittu, millaisia katastrofeja voisi sattua ja miten ihmisten tulisi varautua katastrofien varalle. Tätä kirjaa oli mukava lukea, koska kappaleet olivat lyhyitä ja lyhyen kappaleen (tai useamman) voi helposti lukea ennen nukkumaan menoa. Aika usein itselläni on myös paha tapa selata Instagramia ennen nukkumaan menoa. Sitähän sanotaan, että puhelinta ei pitäisi käyttää ennen nukkumaan menoa, koska se vaikeuttaa unen saantia. Onneksi päivä oli kuitenkin sen verran pitkä, että uni tuli hyvin!

Tunnelmia Jyväskylän Hyvinvointi- ja Kädentaitomessuilta 2024

Jyväskylän Hyvinvointi- ja Kädentaitomessuja vietettiin Jyväskylän Paviljongissa 6.-7.4.2024. Edelliset messut jäivät itseltäni väliin harrastusten takia, joten oli kiva päästä tänä vuonna taas messuilemaan. Vaikka tapahtumassa iso osa kävijöistä oli naisia, oli kiva, että sain mieheni mukaan messuille ja myös hänelle löytyi kiinnostavia asioita. En oikein odottanut messuilta mitään ihmeitä, vaan oikeastaan lähdin sillä asenteella, että katsellaan mitä löytyy. Ainahan messuilta jotain kuitenkin tarttuu mukaan - vähintään kaikkia esitteitä ja ilmaistuotteita, mutta mukava oli löytää myös ihan uusia tuotteita ja ideoita. Itselleni käsityöt oli se juttu, minkä takia messuille halusin, mutta jostain kumman syystä saimme mieheni kanssa paljon aikaa kulutettua myös hyvinvointipuolella. Kokonaisuudessaan vietimme messuilla useamman tunnin. Alla vielä muutamia kuvia messuilta!


Heti ensimmäisellä pisteellä (Arjen Wire) meni tovi aikaa, kun tarjolla oli mm. ilmaista verenpaineen mittausta ja hierontaa, johon kesti hetki jonottaa.


Muotinäytös ei sinänsä olisi kiinnostanut, mutta halusin nähdä erään tuttavan, joka oli näytöksessä mallina. Näytös sujui mielestäni kaikilta osapuolilta hyvin ja yleisöäkin oli mukavasti.


Myös tulevat eurovaalit näkyivät hyvinvointipuolella. Onnenpyörässä oli kaikenlaisia pikkupalkintoja, josta itse sain jonkun lappusen, jossa on jotain siemeniä. Ideana on, että siemenistä sitten kasvaa jotakin. Mieheni puolestaan sai siirtotatuoinnin. Hetki piti miettiä, mitenköhän vaalit liittyy hyvinvointiin, mutta toisaalta, hyvin olennaisesti. Vaaleissahan ratkaistaan myös hyvinvointiasioita.



Snack2You on tuttu näky monilla messuilla. Monenlaisia snackseja maistiaisineen oli näilläkin messuilla myynnissä paljon. Vähän kuitenkin itseäni hämmentää, miten snacksit liittyy hyvinvointiin? Ehkä jonkinlaista mielen hyvinvointia? Kyllähän herkuttelu tekee iloiseksi!



Silvannin pisteellä oli ihania tuotteita esim. kylpy- ja saunahetkiin.



Taito Keski-Suomen osastolla oli mahdollista päästä itse tekemään esim. frisbee, rintanappi tai avaimenperä. Houkutus olisi ollut suuri, mutta todennäköisesti olisin käyttänyt tähän paljon aikaa, enkä halunnut messuilla kuitenkaan aivan mahdottoman pitkään olla. Toivottavasti samat teemat tulisivat jossain toisessa tapahtumassa mahdolliseksi!


Farkkusaumalla oli mukana upeita farkuista tehtyjä vaatteita ja asusteita.


Itselleni tuli täysin uutena tuttavuutena Ihkunan ihanat korut. Suomessa on todella paljon myynnissä kotimaisia, upeita koruja ja ihmettelen suuresti, miten kaikki menestyvät. Tosin jokaisella koruvalmistajalla on ne omat juttunsa. Itse tykästyin Ihkunan koruihin siksi, että ne ovat pieniä, niissä on väriä ja kauniita kuvia.


EKOTAR Designinillä oli mukana super suloisia pehmoleluja, jotka on tehty Alize Velluto langasta. Mukaan tarttui muutama kerä kyseistä lankaa, jotta pääsen itsekin virkkaamaan tuollaista söpöä kilpikonnaa!


WillaWanttuulla oli esillä kauniita villalankoja.



Omat messutuomiseni. Iso osa ilmaisia herkkuja, tuotenäytteitä ja esitteitä. Jotain tuli myös ostettua, kuten pari kerää lankaa, hiusdonitsi, vanhoja lusikoita ja korusetti.

Ensi vuonna toivottavasti uudestaan! :)

tiistai 16. huhtikuuta 2024

Katsaus Valinta-kirjaan

Kun huomasin Valinta-kirjan esittelyineen aikoinaan kirjakatalogissa, oli itselleni selvää, että tämä kirja on saatava. Olen todella kiinnostunut aiheesta, millaista lottien elämä oli aikoinaan sodassa. Aiheesta toki on kirjallisuutta olemassa, mutta on todella mielenkiintoista, että vielä tänäpäivänäkin aiheesta kirjoitetaan. Yleensä jos miettii sotakirjoja, ne kertovat lähinnä sodasta yleisesti tai miesten tarinoita. Myös naisilla oli sodassa iso, omanlainen merkityksensä ja oli mielenkiintoista tarttua tähän kirjaan!


Mitä kirja sisältää?
Kirja kertoo Raakelista, juuri lukion päättäneestä nuoresta naisesta, joka päättää hakeutua heti lukion jälkeen Syvärannan lottaopistoon tavoitteenaan päästä lotaksi. Koulutusta ei keretä pitää kauaa, kun esimmäiset oikeat tehtävät jo alkavat ja Raakel päätyy viestintälotaksi Hankoon. Raakelin tie jatkosodassa on kuitenkin pitkä ja raskas. Eteen tulee uusia erilaisia tehtäviä, uusia kaupunkeja, uusia haasteita ja uusia ihmisiä. Vaikka eletäänkin sodan keskellä, mahtuu elämään myös perhesuhteita, ystävyyttä ja ehkä ripaus romantiikkaakin. Eikä elämä ole myöskään pelkkää sotaa. Välillä saatetaan juhlia, välillä käydä kahvilla ja välillä tehdä aivan arkisia asioita. Miten Raakel pärjää lottana?

Yleinen arvio kirjasta:
Juuri tälläistä kirjaa olen kaivannut! Selkeää tarinaa, missä kerrotaan paljon millaista elämä lottana on ollut. Kaikki se, miten lotaksi on opiskeltu, millaisia tehtäviä on ollut ja millasia tehtävät ovat olleet noin käytännössä. Kirja avasi myös siinä omia silmiäni, että vaikka onkin lotta, on elämässä muutakin kuin lotan tehtävät. On perhe, sukulaiset, ystävät ja muut läheiset. Lisäksi elämä ei ole ollut pelkkää työntekoa, vaan on ollut myös vapaa-aikaa ja oli mielenkiintoista lukea myös siitäkin, miten sota-aikana vietettiin vapaa-aikaa ja juhlittiin. Kirjahan oli pitkä, lähes 500 sivua. Välillä kirjan lukeminen itselläni pysähtyi, kun edessä oli isompi kappale luettavaksi. Kappaleiden pituudet siis vaihtelevat paljon. Vaikka kirja on pitkä, se on vain hyvä, koska luettavaa piisasi paljon ja näin sai kokoajan uutta infoa, millaista elämä lottana on ollut. Itseäni kiinnostaisi kovasti tietää, miten paljon Raakelin tarina pohjautuu tosielämään? Olen todella hämmentynyt siitä, että Valinta on kirjailijan esikoisteos. Tarkoitan, että miten esikoisteos voi olla näin hyvä? Arvostan, että aiheen tutkimiseen ja kirjoittamiseen on nähty aikaa ja vaivaa! Toivon todella, että kirjailija jatkaa kirjojen kirjoittamista pitkään. Oma arvioni kirjasta 4/5.

Tutustu myös kustantajan esittelyyn kirjasta tästä.

Kirjan perustiedot:
Julkaistu: 2022

ISBN:
9789520435714
Kirjastoluokka: 84.2
Koko: 480 sivua
Ulkoasu: Sidottu (kovakantinen)
Kustantaja: Tammi
Kirjoittanut:
Silja-Elisa Laitonen

Tutustu myös sarjan muihin kirjoihin:
Haavat (2023)

Osta kirja:
Adlibris
Suomalainen kirjakauppa

Prisma

Sopii Helmet-lukuhaasteen 2024 (esimerkiksi) kohtiin:
25. Kirjassa vietetään juhlapyhää (esimerkiksi joulu tai juhannus)
29. Kirjassa valehdellaan
35. Kirjassa vietetään aikaa luonnossa
37. Kirja, joka herättää voimakkaita tunteita