Katsaus Miia Martikaisen kärsimysviikko -kirjaan

Kesäloma on mitä parhainta aikaa lukemiseen.  Tänäkin vuonna kesälomalla on tullut käytyä vaikka missä, mutta välillä on hyvä pysähtyä, rauhoittua ja uppoutua kirjaan. Tykkään lukea nuorten kirjoja ja katselin mitä uutuuksia on viime aikoina ilmestynyt. Päädyin Miia Martikaisen kärsimysviikko -nimiseen kirjaan. Kirjan takakansi lupaa huumoria ja herkkyyttä, mikä herätti pikkuisen lisää mielenkiintoa kirjaan. Olisiko kirjan huumori kulunutta, huonoa läppää vai saisiko kirjan tekstille oikeasti nauraa? Olisiko kirjassa tyypillinen ihastumistarina vai olisiko kirjaan keksitty jotain uutta?

Mitä kirja sisältää?

Kesälomareissu mökillä ilman tv:tä, nettiä, valoja, jääkaappia, suihkua ja sisävessaa. Radiostakin kuuluu vain yksi kanava ja koko perhe näyttää noloilta rennoissa mökkivaatteissaan. Koska 17-vuotiaalla Miialla ei ole muutakaan tekemistä, avaa hän läppärinsä aloittaen kirjoittamaan kärsimysviikostaan mökillä. Sää muuttuu myrskyksi ja rantaan ajautuu paatti, jossa on Miian ikäinen poika Taneli isänsä Pentin kanssa. Bensa on loppunut ja Miian perhe tarjoaa Tanelille ja Pentille yösijan. Bensanhakureissu tarjoutuu Miialle hyväksi mahdollisuudeksi päästä hetkeksi sivistyksen pariin. Mukaan lähtee myös Taneli, vaikka Miia ei aluksi ajatuksesta innostukaan. Taneli ei vaikuta kovin kummoiselta, mutta osoittautuukin lopulta hyväksi tyypiksi. Kun Tanelin lompakko putoaa, menevät bensarahat ja nuoret miettivät kuumeisesti, miten saisivat bensarahat kasaan, aikaa kun on vain vuorokausi. Vuorokaudessa tapahtuu paljon ja kirjassa on paljon, mitä nuorten kirjalta voi odottaakin: ainakin ystävyyttä, flirttiä ja hauskoja tilanteita.

Yleinen arvio kirjasta

Jo kirjan alussa lukija saattaa ihmetellä, kun puhutaan mutsi nro 1:stä ja mutsi nro 2:sta. Aluksi ajattelin, että okei, Miian vanhemmat ovat varmaan eronneet ja ilmeisesti eksän kanssa välit on niin hyvät, että Miian isällä on sekä edellinen, että nykyinen vaimo mukana. Näin ei kuitenkaan ole. Miialla on nimittäin kaksi äitiä - lesbovanhemmat. Eikä siitä tehdä kirjassa mitään suurempaa numeroa, vaan se on tässä kirjassa ihan tavallinen asia ja ei siitä sen enempää. Hienoa, että joku on keksinyt, että kirjassa voi olla sateenkaariperhe ilman, että koko kirja käsittelee sateenkaarielämää. Kirja on mielestäni kirjoitettu hauskalla tyylillä. Varmasti jokainen meistä ajatuksissaan kiroilee ja ajattelee asioita mitä ei sano ääneen, tässä kirjassa niitä ajatuksia on kirjoitettu suoraan paljon. Todella monesti nuorten kirjoissa on mukana romantiikkaa, mikä voi olla joko pientä ihastumista, romanssi tai kunnon rakkaustarina. En tiedä yhtäkään nuorten kirjaa, missä olisi seksikohtaus. Siis kohtaus, missä asiat oikein kuvaillaan, miten ne tapahtuvat. Voin sanoa, että yllätyin kyllä, kun kirjaa siinä kohdassa luin. Mutta toisaalta, uskoisin että nuoria kiinnostaa minkälainen kokemus "se" voisi olla. Ja toisaalta asia on hyvin puhuttu asia nuorten keskuudessa, joten miksi sitä ei voisi olla kirjoissakin, jos teksti pysyy kuitenkin asiallisena? Kirja saattaa näyttää, jos ihan kansikuvaa katsoo ja takakansitekstin pikaisesti lukee, ihan perus tylsältä nuorten kirjalta, mutta kuten tässä arviossa kirjoitin, kirjassa on asioita, mitä muissa kirjoissa en ole nähnyt. Vaikka tarina on toisaalta todella simppeli, eli bensa loppuu, rahat hukkuvat, tehdään lisää rahaa, ostetaan bensaa ja lähdetään takasin mökille, niin tykkäsin etenkin kirjan huumorista ja tapahtumat voi kuvitella hyvin mielessään. Kiva kirja etenkin kesälomalle luettavaksi! Oma arvioni 3/5.

Kun olen kierrellyt kirjakauppoja, marketteja ja kirjastoa, en ole missään nähnyt tätä kirjaa erityisemmin esillä, mikä itseäni ihmetyttää. Toivoisin, että kirja olisi paremmin näkösällä, että nuoret huomaisivat kyseisen kirjan ja mahdollisesti vielä lukisivat sen.

Otteita kirjasta:
"Rauhallisesti vain. Mä tiedän, että sä haluat sutaista poskille varisseet ripsarit altaaseen ja juosta katsomaan onko koko jätkä edes todellinen, mutta nyt maltat mielesi ja teeskentelet tavallista. Kaikki johtuu hormoneista. Sun aivolisäkkeissä on pöllähtäny ilmoille pilvi, joka sumentaa normaalit toiminnot. Se on kuin hiekkamyrsky. Ajattele sitä hiekkamyrskynä, joka estää sua etenemästä, sit vaan skarppaat, laitat aurinkolasit nenälle ja piilotat kaikki aukot, joista hiekanjyvät saattaisi päästä iholle."

"Voitas jatkaa siitä mihin jäätiin. Herrä isä, jota mulla ei ole koskaan ollut, olisi nyt edes yrittänyt keksiä jotain omaperäisempää. En kai mä nyt tohon sortuisi? Voitais jatkaa siitä, mihin jäätiin. Se on kuin suoraan joltain seuranhakupalstalta: Hei sinä uhkea vaaleaverikkö nakkikioskilta, ota yhteyttä, niin voidaan jatkaa siitä, mihin jäätiin. Nimim. Kaikilla mausteilla."

"Hiekkarannan poikki käveleminen on mun tietämykseni mukaan kutakuinkin samanlainen Via Dolorosa kuin missikisojen alusvaatekierros. Kukaan ei sitä katso, mutta kaikki osaavat arvostella."

"Oletteko koskaan ajaneet pyörällä ilman housuja? Ei kannata kokeilla, siinä tarttuu paikat kiinni satulaan."

Tutustu myös kustantajan esittelyyn kirjasta tästä.

Kirjan perustiedot:

Julkaistu: Huhtikuu 2016

ISBN: 978-951-23-6007-9

Kirjastoluokka: N84.2

Koko: 161 sivua

Kansi: Kati Rapia

Kustantaja: Karisto

Kirjoittanut: Nelli Hietala

Tutustu myös kirjailijan muihin kirjoihin:

39astetta luoteeseen (2009)

Lintujenkäytännöllisyydestä (2011)

Käsipohjaa (2014)

Osta kirja:

CDON

Adlibris

Suomalainen kirjakauppa

Prisma
Kariston verkkokauppa