perjantai 19. tammikuuta 2018

Miksi olen absolutisti? - 10 syytä

Miten suhtaudut alkoholiin? Juotko ehkä joskus lasin viiniä hyvän ruuan kanssa, saunajuoman, parit kaverin kanssa vai lähteekö joskus ihan totaalisesti lapasesta? Ihmisiä on erilaisia, kuten myös suhtautumisia alkoholiin. Itse en ole koskaan välittänyt alkoholista. Olen kuitenkin sanonut aina muille, että on ok, jos juo kohtuudella pari silloin tällöin, mutta mitään ns. perseilyä en siedä. Kun olen kertonut muille, että olen absolutisti, harvon ihmiset alkavat kyselemään, että miksi näin? Lähinnä ihmiset reagoivat, että sehän on hyvä juttu, hienoa! Joskus jotkut ovat tarjonneet maistiaisia, mutta voin sanoa, että ei kannata, en edes maista. Joskus maistoin mielenkiinnosta alkoholitonta siideriä. Se maistui ihan päärynälimpparille. Alkoholittomasta siideristä jäi lähinnä fiilis, että okei, olihan se ihan jees, mutta ei sellaista, että usein tulisin ostamaan. En sitten tiedä, jos käyttäisin alkoholia, että tykkäisinkö esim. alkoholillisesta siideristä tai lonkerosta? Mutta jos olen tyytyväinen siihen, että olen absolutisti ja tykkään ihan limppareista, se on oma linjani. Ajattelin kirjoittaa hieman omia ajatuksiani ylös, miksi olen absolutisti. Jos olet absolutisti, hienoa, et ole yksin! Jos juot puolestaan reippaasti alkoholia, olisiko edes pieni vähennys paikallaan ja miten se voisi sinuun vaikuttaa?


Juomat maksaa
Itselleni jokainen euro on tärkeä ja niin kuin kuka tahansa, välttämättömien asioiden lisäksi sitä haluaa tietenkin säästää rahat sellaisin asioihin, mistä itse pitää. Jos käyttäisin alkoholia, niihin mieluisiin asioihin olisi entistä vähemmän rahaa. Mielummin siis säästän.

Humalassa sanoo ja tekee asioita, mitä ei pitäisi
Jatkuvasti sitä näkee ja kuulee mitä ihmiset ovat sanoneet ja tehneet humalassa. Ja myöhemmin humalassa huonosti käyttäynyt pyytää anteeksi. Tai sitten ei. Jos ilkeitä kännitekoja ei pyydä anteeksi, ne voi jäädä jotakin tärkeääkin ihmistä harmittamaan. Toisaalta humalassa voi sanoa hienoja totuuksia, kuten: "oot mun paras kaveri", mutta toisaalta sitten voi sanoa jotain mitä ei edes tarkoita, kuten jotain tyyliin: "sä oot kyllä yksi p*ska!". Jotkut taas tanssii onnessaan, jotkut aloittaa tappelun. Pahinta varmaan on, että humalainen itse ei välttämättä edes muista näitä asioita seuraavana päivänä. Ei, en haluaisi käyttäytyä tyhmästi, hävetä itseäni ja katua tekojani.

Krapula
Yksi isoin syy, miksi en tajua alkoholin juomista. Kohtuu käytön ymmärtää, mutta kun käyttö menee yli ja miettii ihmisten kokemuksia siitä seuraavasta aamusta, niin yök. Ihmiset tietävät, että seuraavana aamuna on huono olo ja oksennus lentää. Onko juominen tosiaan sen arvoista?

Lihominen
Monesti olen lukenut netistä juttuja ihmisistä, jotka ovat lopettaneet alkoholin käytön edes joksikin aikaa ja laihtuneet huimasti. Mietin, että jos jo nyt olen valmiiksi jo vähän lihava, miten lihava mahtaisin olla, jos vielä alkoholia käyttäisin? Ei enää yhtään ylimääräisiä kiloja, kiitos.

Vaikutus terveyteen yleisesti
Riski verenpaineeseen, syöpään, rasvamaksaan, masennukseen ja vaikka mihin. Entä sitten rattijuopot? Siinä vaarantuu oman terveyden lisäksi myös monen muun terveys, pahimmillaan jopa henki. Myöskään alkoholi ja lääkkeet eivät ole hyvä yhdistelmä.

Perjaatteet/tavoitteet
Kokemukseni alkoholista on 1-2 lasia boolia, joka maistui aivan limpparilta. Oluen, viinien ja viinan hajukin etoo. Ei tee edes mieli maistaa mitään näistä. Kun on ollut perjaatteessa koko ikänsä abolutisti, on itselleni tullut tavoite, että mitä jos en joisi alkoholia koskaan? Toiset on juomatta päiviä, toiset viikkoja, toiset kuukausia... Ajattelin repäistä ja olla juomatta vuosikymmeniä. Kun on ollut vuosia juomatta, miksi edes aloittaa?

Hyvänä esimerkkinä oleminen 
Kun jossain kysytään alkoholin käytöstä ja vastaan olevani täysin absolutisti, on ihmisten reaktio usein: "vau, sehän on hienoa" tms. Siitä tulee hyvä fiilis. Jos jonakin päivänä itselläni on omia lapsia ja lapset lähestyvät täysi-ikäisyyttä, haluan opettaa heille esim. fiksua rahankäyttöä ja että alkoholia voi juoda kohtuudella.

Huonot muistot
Vaikka ei itse alkoholia käyttäisikään, sitä on nähnyt, mitä se on muille ihmisille on tehnyt. Henkilö, joka todellisuudessa olisi tosi hyvä tyyppi, muuttuu juodessaan ihan toiseksi ihmiseksi. Tämä juomisen tuoma "toinen ihminen" ei ole sitten niin kiva kun se, mitä ihminen on pohjimmiltaan. Näitä tarinoita on ihmisillä valitettavan paljon.

Pelko riippuvuudesta
Itselläni on pelko, että jos ottaisin sen yhden lasillinen, niin ottaisin myös toisen, kolmannen ja neljännen. Jos ottaisin yhden lasillinen, hyvä juomattomuusputki olisi rikottu. Mitä siis haittaisi, jos joisi useamman? Vaikka en juomien mausta edes niin välittäisi, pelkäisin, että käyttäisin alkoholia pakotienä huonoon fiilikseen. Mitä jos siitä tulisi tapa ja jäisi lopulta riippuvaiseksi? Ei kiitos.

Kun ei vaan halua / tee mieli juoda
Maailmassa on valtavasti juomia alkoholilla ja ilman. Mikään alkoholijuomista ei edes vaikuta sellaiselta, mistä voisin tykätä erityisen paljon. Ihan yhtälailla en pidä kahvista, enkä teestä. Mehujakin juon harvoin. Jos joku pahe itselläni on, niin se on limppari. Vaikka limpparikaan ei ole hyvästä, väitän sen silti olevan parempi vaihtoehto, kuin mikään alkoholijuoma.

Kohtuus kaikessa - myös juomisessa.

Katsaus Nemi - Suuria salaisuuksia sarjakuva-albumiin (Nemi 35)

Nemin tarina jatkuu! Aikaisemmin kirjoitin juttua Nemi - Tuulten viemää -sarjakuva-albumista nro. 34, jossa Nemi lähti ystäviensä kanssa matkustamaan arvokkaasta esineestä saamillaan rahoilla. Matkalta tarttui monenlaisia muistoja mukaan, mutta ehkä suurimman matkamuiston mukaansa sai toinen Nemin ystävistä: vauvan! Lisäksi Nemi auttoi isäänsä muuttopuuhissa ja tottakai albumissa oli mukana tyypillistä Nemimäistä elämää, kuten baarissa notkumista ja ystävien kanssa hengailua. Miten tarina jatkuu...?



Mitä sarjakuva-albumi sisältää?

Albumin alussa Nemin pikkuveli Mio muuttaa Nemin luo väliaikaisesti. Nemin ystävällä hormonit hyrräävät raskauden takia ja ystävät tukevat toisiaan niin ultrassa, kuin synnytyssairaalassakin. Minkälaisen vastaanoton vastasyntynyt käärö saa? Kenestä tulee lapsen Tolkien-kummi? Millaista Nemin ja Mion arki on ja miten käy, kun Nemi kohtaa rakkaansa, josta on ollut pitkään erossa? Entä mitä kuuluu Nemin isälle ja tämän miesystävälle? Myös baarit, kirjat, fantasia ja syvälliset ajatukset ovat yhä osa Nemin elämää.


Kuvat lainattu Ilta-Sanomien sivuilta.

Yleinen arvio sarjakuva-albumista:
Jo edellisessä albumissa oli niin paljon kaikkea mielenkiintoista meneillään, että odotin todella innolla myös tätä albumia. Eniten odotin miten Nemin ystävän raskaus päättyy: meneekö kaikki hyvin? Onko vauva tyttö vai poika? Miten Nemin ystävä pärjää? Raskaus ja vauva juttuja on sarjakuvissa tosi vähän. Lisäksi on mielenkiintoista seurata Nemin isää, joka on parisuhteessa miehen kanssa, gootteja hekin. Mielestäni on iso edistysaskel, että homous on ihan tavallinen juttu, jota voi olla sarjakuvissakin. Ihanaa albumissa on myös se, että Nemin rakastama henkilö tekee paluun ja pikkuveljestä huolehditaan! Tykkäsin tästäkin albumista kovasti ja odotan innolla jatkoa! Arvosana 3/5.

Sarjakuva-albumin perustiedot:
Julkaistu: 11/2017

ISBN: 9789523340107
Kirjastoluokka: N85.32 / A85.32
Koko: 48 sivua
Ulkoasu: Nidottu (pehmeäkantinen)
Kustantaja: Egmont
Kirjoittanut: Lise Myhre

Suomentanut: Terhi Kemppinen
Toimittanut: Terhi Kemppinen
Kuvittanut: Lise Myhre

Tutustu myös muihin Nemi-albumeihin, katso koko lista albumeista tästä.


Osta kirja: 

CDON
Adlibris
Suomalainen kirjakauppa
Prisma

tiistai 9. tammikuuta 2018

Millainen oli vuosi 2017 ja mitä toivon vuodelta 2018?

Vuosi 2017 oli voisiko sanoa melkoista vuoristorataa. Välillä koin isoja onnistumisia, välillä isoja epäonnistumisia. Välillä itkettiin, välillä naurettiin. En oikein osaa sanoa, oliko vuosi hyvä vai huono. Sanotaan, että on ollut parempiakin vuosia, mutta on myös huonompiakin. 

Kun mietin blogini vuotta, voisi sanoa, että vuosi on ollut ainakin oman näköiseni. Vuosi on pitänyt sisällään paljon kirja-arvosteluja, käsityöjuttuja, kotimaan matkailua ja elämää Rovaniemellä. Vaikka juttuja ilmestyi vähemmän kuin vuonna 2016, kävijämäärät ovat nousseet huimasti. Tästä voi päätellä, että määrä ei korvaa laatua. Ennätykset menivät vuonna 2017 useaan otteeseen uusiksi. Syksyllä ajattelin, että olisipa kiva, jos tänä vuonna saataisiin kaikkien aikojen 100 000 kävijää rikki. Sehän meni rikki ja komeasti menikin. Mm. askartelujuttu sulatetuista hamahelmistä keräsi lähes 13 000 lukijaa ja American Dinerista kirjoittamani juttu on kerännyt tätä juttua kirjoittaessani reilu 10 000 lukijaa. Uskon, että luku vielä nousee, koska jutussa oleva etukoodi on voimassa helmikuun 2018 loppuun asti.

 Rovaniemi näkyi useissa jutuissa vuonna 2017.

Vuoden 2017 (ja kaikkien aikojen) luetuimmat jutut, perässä oleva luku kertoo katselukertojen määrän:
Mitä näistä voi päätellä, lukijoita kiinnostaa kaikki paikallinen, ruoka, etukoodit, arvonnat ja ideat kädentaitoihin.

Erityisesti paikalliset jutut (American Diner Rovaniemi, Koti&Onni -sisustusliike) kiinnostivat lukijoita.

Mitä toivon vuodelta 2018? Ainakin jatkan ikuisuusprojektia saada elämä järjestykseen ja tasapainoon. Kovasti yritän esim. nettikirpputoreilla myydä tavaraa, jotta ylimääräisen tavaran vuori pienenisi. Myymiäni tuotteita löytyy mm. Torista, jos jotain lukijaa kiinnostaa vaikka vilkaista. Huomasin vähän aikaa sitten netissä myös retkeilyhaasteen, mikä vaikuttaa kivalta. Rakastan retkeillä mieheni kanssa, oli kyseessä sitten geokätköilyretki, kylpyläretki, huvipuistoretki... Uusissa paikoissa (ja vanhoissa, mitkä on todennut kivaksi) on kiva vierailla ja viettää aikaa, etenkin hyvässä seurassa. Käsityöt ja kirjat pysyy tottakai elämässä mukana. Odotan innolla jo kevään käsityömessuja ja uutuuskirjoja. Kirjojen määrää tosin pitää ruveta rajoittamaan, koska huonon terveydentilan takia kirjoja on kertynyt iso pino, joista on vielä arvio tekemättä. Myös yhteistyökuvioiden määrää aion vähentää, ellei sitten tule jokin vuosisadan ahaa-ajatus, mikä olisi varma menestys. Olisi hienoa päästä tekemään enemmän paikallisia juttuja. Myös ravintolajuttua oli tosi kiva tehdä. No, ainakin paikallisia juttuja on tulossa varmasti!

Kiitos lukijoille, kun olette lukeneet blogiani. Kiitos yhteistyökumppaneille mahdollisuuksista. Äidille, isoveljelle ja miehelleni kiitos blogini tukemisesta. Toivottavasti vuosi 2018 tuo paljon lisää kiinnostavia juttuja!

perjantai 5. tammikuuta 2018

Tunnelmia Vain elämää live - kausi 7 -konsertista 29.12.2017

Kauden 7 Vain elämää -konserttia vietettiin Hartwall Areenalla 29.12.2017. Konsertista järjestettiin myös lisäkonsertti seuraavana päivänä. Olin itse mukana ensimmäisessä konsertissa äitini, siskoni ja siskon tytön kanssa. Odotin konserttia todella kovasti ja olin (ja olen edelleen) todella onnellinen, että sain konserttiin seuraa mukaan. Monesti olisi vaikka mitä tapahtumia, mihin haluaisi mennä, mutta aina on joku ongelma: lähteekö kukaan seuraksi? Missä konsertti sijaitsee? Tuleeko matkakuluja? Onko edes lippuihin varaa? Ajattelin, että tämä konsertti on sellanen kerran elämässä -kokemus, jota muistellaan vielä pitkään. Olen aikaisemmin käynyt kauden 3 Vain elämää -konsertissa, joka oli niin hieno kokemus, että uskalsin odottaa myös kauden 7 konsertista vähintään yhtä hienoa. Ja hieno kokemus se olikin! 

Vähän jäi harmittamaan konsertin kappalejako. Esimerkiksi Tonin biisejä soitettiin peräti kaikki 6, Kaija Koon 5, Sannin 5 ja Cheekin 4. Jari Sillanpään kappaleita soitettiin 3, Juha Tapion kappaleita soitettiin vain 2, samoin kuin Jenni Vartiaisen. Olisin todella kovasti halunnut kuulla esim. Jari Sillanpään version kappaleesta Parempi mies, Sannin version kappaleesta Malagaan, sekä Kaija Koon version kappaleesta Rakastettuni ja/tai Suru on kunniavieras. Mutta niinhän se on, että koko kausihan oli hyvä, eikä millään voi koko kauden kappaleita soittaa, mutta silti kappalejako ihmetytti. Iltalehdessä uutisoitiin myös konsertin "mauttomasta lopusta", jota itsekin hieman ihmettelin. Mitä ihmettä esim. gladiaattorit tekivät lavalla? Toisaalta, ehkä se kuului loppulaulun teemaan: "Oi mikä ihana ilta, voi tapahtua mitä vaan, hän tapaa monta ystävää, mut toivoo että tapais jonkun, joka olis vielä enemmän".


Alla muutamia ottamiani kuvia konsertista. Olimme alakatsomossa 119 rivillä 4, jos mietit, mistä kohtaa nämä kuvat on otettu. 

Ethän kopioi kuvia! Tekijänoikeusrikkomus on rikos!



Cheek laulamassa Jumalaa.

"Ooo ooo ooo se kuin oot..." - Juha Tapio

"Minussa on ongelma, jokin virhe ohjelmoinnissa..." - Sanni

Esiintymislava oli 360 astetta, eli artistit pääsivät esiintymään joka suuntaan. Monissa etenkin nopeissa kappaleissa artistit liikkuivatkin paljon ja kuvien ottaminen oli vaikeaa. Esim. Jennistä en montaa hyvää kuvaa saanut menevien kappaleiden aikana.

Jokainen artisti sai valtavan suosion, mutta esim. Jari Sillanpään kohdalla suosio näkyi hieman muita artisteja enemmän.

Jari Sillanpään Dementia-esitys oli viihdyttävää katseltavaa.

Vaikka Apocalyptica ei ollutkaan konsertissa mukana, Sannin Kelpaat kelle vaan oli kaunista kuunneltavaa ja katseltavaa.

Nyt en kyllä muista, mitä kappaletta Kaija Koo mahtoi laulaa, kun Sanni on taustalla niin fiiliksissä? Taisi olla Valot pimeyksien reunoilla.


Toni Wirtanen on niin rock! Hyvä valinta tähtivalmentajaksi tulevaan The Voice of Finland kauteen!
Joskus täytyy kyllä Apulannankin keikalle päästä.

Mikäköhän biisi tässä mahtoi olla menossa? :)

Yksi iso toiveeni täyttyi, kun Jenni Vartiainen ja Kaija Koo lauloivat Sydän vähän kallellaan kappaleen yhdessä. Tunnelma oli ihanan koskettava.

Illan viimeinen kappale oli J. Karjalaisen Oi mikä ihana ilta, jonka aloittivat Cheek ja Juha Tapio. Myöhemmin myös muut artistit liittyivät lauluun mukaan ja lavalle nousivat kaikki illan aikana esiintyneet henkilöt. Vain elämää artistien lisäksi lavalla oli luonnollisesti bändi, sekä taustalaulajia ja tanssijoita. Lavalla nähtiin myös mm. artistivieraita, muutama gladiaattori sekä "tervetuloa Satulinnaan" äänen takana oleva mies!

Kiitos äiti, sisko ja siskon tyttö, kun lähditte mukaan!
Konsertti oli ihan huippu!

Joululoman tunnelmia 2017

Ennen, kun ei vielä ollut parisuhteessa, oli yksi ja selkeä päätös, missä jouluni viettäisin. Kotona vanhempien luona tottakai, eihän siitä olisi epäilystäkään. Parisuhteen myötä vaihtoehtoja olikin yhtäkkiä kolme: omien vanhempieni luona, miesystäväni vanhempien luona tai kahdestaan omassa kodissamme. Parina edellisenä vuotena olemme olleet miesystäväni vanhempien luona. Tällä kertaa päätimme kokeilla, minkälaisen joulun saisimme ihan kahdestaan. Toisaalta joulu ei edes mennyt ihan kahdestaan, vaan kävimme myös miesystäväni veljellä kylässä. Mielestäni ajatus kyläilystä oli hyvä: samalla näkisi läheisiä ja miesystävän veljen lasten jouluiloa. Miesystäväni on useaan otteeseen ollut joulupukkina ja niin oli myös tänäkin vuonna. Joulu oli erilainen, mutta siinä oli kaikki, mitä joulussa kuuluukin olla: läheisiä ihmisiä, ruokaa, lahjoja, musiikkia, joulun tv-ohjelmat... Ja se yleinen joulun tunnelma. Vaikka joulu aluksi vähän jännittikin, se sujui kuitenkin hyvin ja se tärkein hakemani asia saavutettiin: joulurauha.

Pelasimme jouluna paljon Carcassonnea, jonka annoin miesystävälleni lahjaksi. 
Taisin jäädä itsekin peliin koukkuun...

Joulupäivänä menimme autoajelulle ja samalla valokuvailemaan jouluista Rovaniemeä.

Rovaniemellä lunta ja pakkasta piisasi joulupäivänä. 
Itse palelin ihan talvivaatteet päällä ja samaan aikaan joku rohkea meni avantouinnille.

Miesystäväni jouluateria.
Tarjolla oli vaikka mitä, mutta esim. rosollia, lanttulaatikkoa tai perunalaatikkoa ei meillä ollut.

Konvehdit ovat osa joulua! Murmur-nallekin sen tietää. :)

Joulun jälkeen ajoimme 27. päivä etelään kohti Nokiaa, jossa vanhempani asuvat. Saunoimme, katsoimme elokuvan, kävimme ostoksilla, söimme äidin tekemiä lihapullia ja tietysti hellimme kissoja (Arska vasemmalla, Iines oikealla)! 29. päivä menin äitini, siskoni ja siskon tytön kanssa Vain elämää-konserttiin ja miesystäväni jatkoi matkaa Vantaalle toisen veljensä luokse.

Vuoden viimeisenä päivänä miesystäväni palasi Vantaalta, otti minut Nokialta kyytiin ja jatkoimme matkaa Virtasalmelle miesystäväni vanhempien luo, jossa myös Ella-koira odotteli. Virtasalmella saunoimme, pelasimme lautapelejä, ulkoilutimme Ellaa ja itse vietin aikaa tabletilla pelaillen, kun miesystäväni katsoi jääkiekkoa. Tarkoitus oli myös käydä jossakin Pieksämäellä, mutta auto ei lähtenytkään geokätköilypysähdyksen jälkeen käymään! Onneksi miesystäväni isä tuli hakemaan ja auto saatiin hinattua huoltamolle. Auto saatiin nopeasti kuntoon ja pääsimmekin seuraavana päivänä jatkamaan matkaamme kohti Rovaniemeä.

lauantai 23. joulukuuta 2017

Näin asuntoomme joulun teen 2017

Tänä vuonna jouluvalmistelumme alkoivat vähän ennen itsenäisyyspäivää, kun vaihdoimme jouluverhon keittiöön ja lisäsimme verhon päälle suomenlippunauhan ja pari muuta teemaan sopivaa koristetta. Pikkuhiljaa kotiimme alkoi ilmestyä erilaisia koristeita: paperisia lumihiutaleita, pahvisia tonttuja, puisia tonttuovia, kasa kortteja ja vaikka mitä. Osa joulusiivouksesta meni aika viimetippaan, mutta saimme kuitenkin jouluksi valmista! Miltä kotimme joulukoristelut tänävuonna näyttävät? Minäpä näytän...

 Kynttelikkö on varmaan miesystäväni rakkain joulukoriste ja täytyy kyllä myöntää, että kyllähän se kuuluu jouluun ja tuo tunnelmaa. Lumihiutaleita askartelin jo viimevuonna, mutta tonttuja saimme kotiimme vasta tänävuonna. Kiitos tälle ihanalle henkilölle Facebookissa, kuka näitä tonttuja lähetti, ne tuovat oman osuutensa kotimme joulutunnelmaan! :)

 Halusin kokeilla askarrella erilaisia tonttuovia, joten meille tuli yhden oven sijasta kaksi ovea. Mitäköhän punaisen oven takana mahtaa olla? Tyttötonttu on löytö SPR:n kontista, poro puolestaan on ostettu Citymarketista. Tonttuovet ovat puolestaan J.K. Primecon askartelupakkauksista tehtyjä. Omani ostin Kärkkäiseltä.

 Tämä poro/peura on lahja isoveljeltä, joka on meillä koristeena keittiössä ympäri vuoden.

 Monesti olen miettinyt, että olisi kiva saada vähän jotain itsenäisyyspäiväksi sopivia koristeita. Tänä vuonna huomasin Kärkkäisellä tämän kivan lippunauhan, minkä laitoimme jouluverhon kanssa keittiön ikkunaan.

 Olemme saaneet tänä vuonna mitä ihanempia joulukortteja, kiitos niistä! Kortit koristavat jääkaapin oveamme. Oma suosikkini on tuo ihana kissakortti. Vasemmalla alhaalla oleva kissa on Arska, joka pääsi joskus kuvallaan Nokian Uutisiin.

 Possu ja lumiukko ovat menneet pienen muovikuusen alle kurkistelemaan. 
Lumiukko on itse tehty ja juttua siitä löydät tästä blogijutusta.

 Pienessä muovikuusessa on myös pieniä koristeita.

 Miesystäväni joulumyyjäislöytö komeilee komean nenänsä kanssa hyllyn päällä.

 Joulutähti oli arpajaispalkintona joulumyyjäisissä. 
Se sopii hyvin olohuoneeseemme tunnelmaa tuomaan!

 Makuuhuoneen lightbox sai jouluisen tervehdyksen.
Kurkkaa myös tekemääni lightbox juttuun tästä.

Hyvää ja rauhallista joulua!

perjantai 22. joulukuuta 2017

Katsaus Puutarhan syksy, kodin lämmin joulu -kirjaan

Halusin blogiini aivan välttämättä saada juttua muutamista jouluaiheisista kirjoista ja joulukuu onkin mennyt pitkälti jouluisten kirjojen kanssa. Erilaiset kiireet ja sairastelut ovat kuitenkin vienyt aikaa ja voimia myös bloggaamiselta, joten kaikki kirjajulkaisut ei ole ilmestynytkään suunnitellussa aikataulussa. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Vaikka seuraava kirja kertookin pitkälti syksystä ja joulun valmistelusta, saa kirjasta varmasti ideoita myös joulun jälkeenkin!



Mitä kirja sisältää?

Kuten kirjan nimikin kertoo, kirja jakautuu kahteen osaan: puutarhan syksyyn ja kodin lämpimään jouluun.

Puutarhan syksyssä  kerrotaan monipuolisesti, mitä kaikkea puutarhan syksy oikeastaan käsittää. Monilla on mielikuva, että puutarhan syksy on vain lehtien haravoimista ja muuta pihan siistimistä, mutta puutarhassa on syksylläkin itseasiassa monenlaista muutakin puuhaa. Lannoittamista, istuttamista, talvisuojien asettamista, pihan koristelemista, sadon poimimista, luonnonmateriaalien poimimista askarteluun... Kaiken kruunaa syksyiset pihajuhlat, jossa on itsetehtyjä koristeita ja herkkuja!

 Yksi oma suosikkini kirjassa on männynkäpyideat.

Kodin lämpimässä joulussa viihdytään sekä pihalla, että sisätiloissa. Talviaikaan pihaa kaunistaa luonnollinen lumipeite, jääkoristeet, lyhdyt ja valot. Sisällä puolestaan ihastellaan joulukasveja, valmistetaan monenlaisia joulukalentereita, tehdään herkkuja ja koristeita, sekä nautitaan yleisestä joulun tunnelmasta. 


Talvista puutarhaa voi koristella mm. ihanilla jääkoristeilla.

Reseptejä löytyy mm. rusina-aurapipareihin.

Yleinen arvio kirjasta:
Vähän aluksi mietin, että mitenköhän nämä kaksi teemaa, puutarha ja joulu, sopisivat samojen kansien väliin. Mutta mitä pidemmälle kirjaa luin, sitä enemmän huomasin, että yhdistelmähän on toimiva. Kirjasta huomaa kirjoittajan rakkauden puutarhaa kohtaan ja kirja osoittaa, että puutarha ei ole vain pelkkä kesäinen harrastus. Myös joulun aikaan voi laittaa puutarhaa ja monet innostuvat sisälle laitettavista erilaisista joulukukista. Kirjasta saakin monenlaisia kivoja vinkkejä niin kasvien hoitamiseen, pihan koristeluun, kuin luonnonmateriaaleista askarteluun. Lisäksi kirjassa on mm. muutamia reseptejä, yleistä tunnelmointia ja runsaasti kuvia. Pisteet kauniista, isoista, hyvälaatuisista kuvista! Monia kuvia voisi hyvin käyttää esim. postikorteissa tai julisteissa, niin upeita ovat. Osassa kuvia on kuvateksti, osassa ei, mikä joidenkin kuvien kohdalla harmittaa, koska jää miettimään, että mikäköhän tämä tässä kuvassa on? Jos mietin, miten kirjaa olisi voinut parantaa, ei mitään isompia asioita tule mieleeni. Ehkä jokaisesta kappaleesta olisi voinut aina lopussa olla "kappale lyhyesti" lyhyinä tietoiskuina tai muistilistoina? Kirjan loppuun olisi voinut myös kerätä listan kaupoista, josta kukkasipuleita ym. voisi ostaa. Jos olet puutarhaihminen ja kaipaat vinkkejä ja ideoita, saatat pitää tästä kirjasta! Oma arvosanani 3½/5.

Tutustu myös kustantajan esittelyyn kirjasta tästä.


Kirjan perustiedot:

Julkaistu: 9/2017
ISBN:
978-952-291-384-5
Kirjastoluokka: 67.3
Koko: 176 sivua
Ulkoasu: Sidottu (kovakantinen)
Kustantaja: Docendo
Kirjoittanut: Linda Peltola
Kuvittanut: Linda Peltola

Tutustu myös kirjailijan muihin kirjoihin:

Kevätihmisen puutarhakirja – Kukkaisunelmia ja kotona ja puutarhassa (2015)
Rakas puolivilli puutarha – Kesähetkiä ja kukkakuumetta (2016)

Tutustu myös kirjailijan nettisivuihin tästä.

Osta kirja:
CDON
Adlibris
Suomalainen kirjakauppa
Prisma

Docendo