Vierailulla Vapriikissa

Tampereella sijaitseva Museokeskus Vapriikki on kohde, joka on ollut pitkään listalla paikoista, jossa tulisi joskus poiketa. Poiketessani Tampereella muilla asioilla mietin, että olisi kiva järjestää äitini ja isoveljeni kanssa jotain yhteistä tekemistä, joten ehdotin, pitäisikö käydä kahvilla, museokierroksella Vapriikissa ja syömässä. Tämähän sopi ja näin tehtiin.

Vapriikki on monipuolinen museokeskus, joka sijaitsee Tampereen Tampellassa Tammerkosken rannalla lähellä keskustaa. Pelkästään jo rakennukset ovat osa Tampereen historiaa, sillä Vapriikin vanhimmat osat on rakennettu 1880-luvulla. Suurin näyttelytila puolestaan on 1910- ja 20-luvuilta. Astuessamme sisään Vapriikkiin oma reaktioni oli, että huh, tämähän on iso paikka, kun pelkästään aula on niin iso. Ohjeistuksena saimme jättää reput ilmaisiin säilytyslokeroihin, joka sopi itselleni hyvin. Ennen kuin aloitimme kierrosta, huomioni kiinnittyi siihen, että paitsi tavaroille, myös takeille on hyvin säilytystilaa ja vessatkin löytyi helposti. Lisäksi, jos jossain kohtaa haluaisi ruokailla tai käydä kahvilla, sekin Vapriikissa onnistuisi.

Käydessämme Vapriikissa oli seuraavat näyttelyt:
Paketoidut unelmat (14.10.2022 — 17.12.2023)
Olipa kerran, tarina satujen synnystä (28.4.2023 — 10.3.2024)
Tikuista asiaa – Peliohjainten lyhyt historia (21.2. — 12.11.2023)
Muumi-pelejä eri vuosikymmeniltä (19.4. — 1.10.2023)
Kohti kesää – Virpi Pekkalan maksimipostikortteja (9.5. — 6.8.2023)
Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi (pysyvä)
Suomen Jääkiekkomuseo (pysyvä)
Suomen pelimuseo (pysyvä)
Kivimuseo (pysyvä)
Postimuseo: Viestinviejät (pysyvä)
Luonnontieteellinen museo (pysyvä)
Tampere 1918 (26.1.2018 — 3.9.2023)

Ajankohtaisiin näyttelyihin ja tuleviin näyttelyihin voit tutustua tästä linkistä.
Aukioloaikoihin ja hintoihin tästä.

Tavallisesti blogijutuissani pyrin pitämään kuvamäärän max. 10 kuvassa, mutta koska Vapriikki on niin monipuolinen paikka, halusin myös saada monipuolisesti vähän joka paikasta kuvia, joten tällä kertaa päätin tehdä vähän pidemmän blogijulkaisun. Toivottavasti tykkäätte!

Vapriikin sisäänkäynnillä.

Aloitimme kierroksen kolmannesta kerroksesta ja Jääkiekkomuseosta. Hämmännykseni oli suuri, sillä paikalla oli myös itse "poika" ja Kanada-maljakin! Lisäksi museossa on iso jääkiekkoleijonien Hall of Fame, vanhoja varusteita, pelipaitoja ym. Museossa on myös kivoja pelejä, mitä saa itse pelata!

Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi näyttelyssä oli esillä monenlaisia Finlaysonin kankaita ja tuotteita. Kankaiden kuosit ovat vaihdelleet vuosien varrella paljon. Olisipa hauska saada retrokankaita takaisin!

Yksi Finlayson-näyttelyn ja ehkä koko Vapriikin mielenkiintosimmista teoksista omasta mielestäni on valtava nukkekoti, jonka sisään voi kurkkia. Erilaisia huoneita  on paljon ja ne on todella upeasti toteutettu.

Vapriikissa on niin paljon nähtävää, että aikaa saa kevyesti kulumaan useita tunteja ja lepohetki jossain kohtaa voi olla paikallaan. Ainakin Finlayson näyttelyn lähellä oli tuoleja, joita saa lainata.

Luonnontieteellisessä museossa on esillä nimenomaan Suomen luonto. Omasta mielestäni kiinnostava näyttely ja voisin suositella tätä esim. osaksi koulujen luokkaretkeä.

Pelimuseo oli ehdottomasti yksi suosikkikohteistani Vapriikissa. Museosta löytyi niin paljon asioita, mitkä olivat isossa osassa omaa lapsuuttani/nuoruuttani. Muistatteko Hotelli Kultakalan, nykyisen Habbo Hotellin?

Entä kuinka moni muistaa legendaarisen Hugo tv-ohjelman ja Hugo-pelit? 

Lankapuhelimella pelattavaa peliä pääsee itse kokeilemaan museossa!

Pelimuseossa vaikutuksen teki myös huoneet, jotka on sisustettu viimeisen päälle tiettyjen vuosikymmenten mukaisesti.

Paketoiduilla unelmilla on pitkä historia.

Postin työasuja vuosien takaa. Hieman on tyyli muuttunut!

Lapsiakaan ei ole unohdettu! En tiedä olenko missään nähnyt kauniimpaa leikkimökkiä.

Tampere 1918 näyttelyssä oli paljon pysäyttäviä teoksia, esineitä ja kuvia.

Kivet ei ole niin se omin juttuni, mutta mielelläni erilaisia kiviä ihailen.

Vasta lähtiessä huomasin aulassa museorastiradan. Olisi ollut hauska ottaa lappunen mukaan, vaikka se taitaakin olla lähinnä lapsille suunnattu.

Olipa kerran, tarina satujen synnystä oli jossain kohtaa mielestäni ehkä hieman sekava ja ei se omin juttuni, mutta uskon tämän olevan enemmän lasten mieleen.

Mielestäni myös Vapriikin museokauppa ansaitsee maininnan, sillä kaupassa on todella monenlaisia matkamuistoja museokeskuksen eri teemoilla, esim. jääkiekko, pelit, kivet, Tampere ym. Kannattaa käydä ainakin katsomassa!

Iso suositus Museoskeskus Vapriikille!

Toteutettu yhteistyössä Museokeskus Vapriikin kanssa.

Vierailulla Suomen käsityön museossa Jyväskylässä

Pidän erilaisissa museoissa käymisestä ja oli kiva huomata näin käsityöihmisenä, että Keski-Suomessa, tarkemmin Jyväskylässä, sijaitsee Suomen käsityön museo. Olen kiinnostunut hyvin monelaisista kädentaitotekniikoista ja oli innostavaa lähteä museoon katsomaan, mitä kaikkea siellä onkaan esillä: käsitöillä on kuitenkin pitkä historia ja erilaisia tekniikoita on valtavasti.

Suomen käsityön museolla on sekä vaihtuvia, että pysyviä näyttelyitä. Pysyvistä näyttelyistä mainittakoon "Käsityössä elämän tuntu", "Komeasti juhlaan" ja "Aikamatka käsityöhön". Näissä näyttelyissä pääsee tutustumaan monella tapaa erilaisiin käsitöihin ja käsityön historiaan. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä, kuten meidän vierailumme aikana näyttelyissä oli modistien töitä ja espanjalaisia käsitöitä. Vaihtuvat näyttelyt ovat museossa tosiaan vain rajoitetun ajan, jonka takia kannattaakin seurata esim. museon nettisivuja, Facebook-sivua ja Instagram-tiliä.

Museo on hyvällä paikalla Jyväskylän keskustassa. Esim. matkakeskukselta on kävelymatka ja lähistöllä on parkkihalleja, mikäli autolla matkustaa. Aivan käsityömuseon vieressä on myös Taito Shop ja koska museo on aivan keskustassa, sopii retkipäivään yhdistää vaikka shoppailua tai ravintolassa käynti.

Museon aukioloajat ja pääsymaksut löydät tästä.

Alla kuvia omalta vierailultamme:

Suomen käsityön museo ulkoa katsottuna.

Museossa oli monia kivoja yksityiskohtia, kuten tämä hauskasti toteutettu matto!

Kansallispukukeskuksen Komeasti juhlaan -osiossa on pukuja eri aikakausilta eri puolelta Suomea. Komeasti juhlaan osuus on yksi museon pysyvistä näyttelyistä.

Kellä tahansa on mahdollisuus neuloa museossa pitkän pitkää kaulahuivia, jolla on pituutta jo monia metrejä!

Käsitöitä kaikille aisteille! Miltä käsityö näyttää, kuuluu, tuntuu, tuoksuu tai ehkä maistuu?

Naisten alushousujen historia. Tämä laittoi hieman nauramaan.

Käsitöitä "äijämäiseen" makuun. Omaa miestäni kiinnosti pienet lokerot, joista löytyi erilaisia käsityöjuttuja niistäkin.

Koulukäsitöillä on pitkät perinteet Suomessa. En muista, että me olisimme koskaan patalappuja virkanneet, mutta isoäidin neliöistä teimme koulussa mm. koristetyynyn ja pikkulaukun. Virkkaustaitoa käytän paljon yhä.

Vaihtuvassa näyttelyssä oli esillä modistien töitä, eli hattuja. Modistien työ on mielestäni kiinnostavaa ja vähän epätavallisempi työ. Itsekin opiskelin hetken alaa!

Käsitöiden historiaa aikojen alusta tähän päivään. Käsitöitä on tehty aina ja vuodet ovat tuoneet erilaisia tekniikoita ja mahdollisuuksia. Olisikin mielenkiintoista, jos joskus vaikka järjestettäisiin tietyn aikakauden käsityökursseja tai -leirejä!

Oma suosikkini: avoin PAJA, jossa on tarvikkeita erilaisiin käsitöihin ja jossa saa itse tehdä. Pajassa on valmiina myös erilaisia ideoita, joita on helppo lähteä tekemään. Itse ihastuin poronkarvaiseen avaimenperään, jolle hintaa tuli 1,50 e.

Mielelläni vierailen museossa uudestaankin! :)

Tunnelmia kesälomalta 2018 osa 3: kotolaisena Nokialla

Lauantaina 7.7. matkustin junalla Rovaniemeltä kohti Tamperetta ja lapsuudenkotiani Nokialla. Vietin viikon Nokialla ihan vanhempieni ja kissojen kanssa, kunnes vanhempani lähtivät lomareissulle ja olimme miesystäväni kanssa viikon kotolaisina. Oli mukavaa vaihtelua asua hetki omakotitalossa. Yhdessä miesystäväni kanssa teimme perus kotihommia, hoidimme puutarhaa ja tietysti huolehdimme kissoista. Vanhemmat saivat lähteä reissullensa hyvillä mielin, kun talo ei ole tyhjillään, kasvit kukoistaa ja kissat voivat hyvin. 

Kotolaisena olossa on aina myös se mukavaa, että pääsee käymään paikoissa, josta ihan Rovaniemeltä saakka ei tule muuten lähdettyä. Kävimme mm. Pirkkalassa hakemassa autoon cd-soittimen, Tampereella syömässä ja Turussa Turun linnassa. Kävimme myös useita kertoja uimassa yhdellä ihanalla rannalla, jonka pidän salaisuutena. :) Yhtenä iltana kävimme uimassa sateella ja se oli yllättävän ihanaa. Vesi oli lämmintä ja väkeä ei ollut yhtään. Silloin tunsi olevansa onnellinen.

 Vanhempieni talossa on mukava olla helteilläkin, kiitos ilmalämpöpumppujen. 

Myös kissat (Arska ja Iines) tuntuvat arvostavan.

 Yksi kivoista asioista Etelä-Suomessa on HitMix-radiokanavan kuuluvuus.

Yksi huonoista asioista koko maassa puolestaan on pitkään jatkuneet älyttömät helteet!

 Vanhempieni puutarhassa on monenlaisia kauniita yksityiskohtia.

 Kävimme perjantaina 20.7. Turun linnassa. Vaikka helteet ei silloin ihan huippulukemissa olleetkaan, ilma oli kostea ja linnassa oli todella hikistä liikkua. Olen käynyt Turun linnassa useamman kerran ja aina se on yhtä upea paikka, suosittelen lämpimästi! Nähtävää ja historiaa on paljon.

Lauantaina 21.7. kävimme Mannamäen näkötornilla. Upeat näkymät!

Sunnuntaina 22.7. matka jatkui kohti kotia Rovaniemelle. Olimme vasta myöhään kotona, koska emme halunneet millään luovuttaa yhdellä hieman haastavalla geokätköllä. Välillä aurinko paistoi, välillä satoi. Kyllä 700 km aina yhtä tuntuva ajomatka on. Kesälomatunnelmat 2018 päättyvät heinäkuun lopussa, joten vielä on tulossa yksi juttu ihan täältä Rovaniemeltä. Sitten joillakin läheisilläni alkaakin työt ja koulut ja arki koittaa. Mutta nautitaan nyt kesästä vielä, vaikka helteiden takia vaikeaa onkin!

Tunnelmia kesälomalta 2017 osa 3 - Nokia, Tampere, Orimattila, Kangasala

Useamman viikon kotona oleilun jälkeen matkamme jatkui taas kohti etelää. Miesystäväni meni viikoksi omien vanhempiensa luokse, minä omien vanhempieni luo. Lähdimme samana päivänä, mutta eri suuntiin, joten itse matkustin junalla. Matka oli varmaankin ahdistavin junamatka mitä olen kokenut. Henkilökunta, joka junaan tuli, oli vastaantulevassa junassa, joka oli myöhässä. Näin juna, jossa itse olin, lähti myös tunnin myöhässä. Matkallani oli vaihto Oulussa, jossa vaihtoyhteys ei odottanut. Piti siis vaihtaa Oulun asemalla lippu ja mennä toiseen, myöhemmin lähtevään junaan. Tässäkin meni tunti ja ahdistus iski. Myös itse loppu junamatka oli ahdistava, eikä siinä välipalakupongit auttaneet. Tampereella olin 2 tuntia suunniteltua myöhässä. Mutta sainpahan ainakin myöhästymisestä korvausta puolet junalipun hinnasta. Jotain se on sekin. 

Ensimmäinen viikko Nokialla meni perheen kanssa aikaa viettäen. Oli mukava nähdä vanhempia ja kissoja. Näin myös Tampereella asuvaa isoveljeäni, kun kävimme porukalla äitini ja veljeni kanssa Amurin Museokorttelissa ja syömässä nepalilaisessa ravintolassa. Samalla kävin myös pikaisesti ostamassa askartelutarvikkeita Tampereen keskustasta. Museokortteli oli todella hieno. Yllätyin oikein itsekin, miten en ole aikaisemmin siellä tajunnut käydä. Myös nepalilainen ruoka oli hyvää. Tilasin annoksen 43 korma kukhuro, jossa on kananpaloja miedossa curry-kermakastikkeessa. Voisin hyvin kuvitella käyväni nepalilaisessa ravintolassa toistekin! Tampere-päivän lisäksi lähinnä otin rennosti, luin, katselin äidin kanssa televisiota ja rapsuttelin kissoja.

 Äitini puutarhasta löytyy vaikka mitä kaunista.

Amurin Museokorttelissa pääsi näkemään, minkälaisia asuntoja on joskus ollut.

Toisella viikolla vanhempani lähtivät lomalle ja miesystäväni tuli seurakseni viikoksi talon vahdiksi. Tehtävänämme oli huolehtia talosta ja puutarhasta, sekä tietenkin hoitaa kissat. Nokialla on mukava majoittua, koska alueelta on suhteellisen lyhyt matka joka paikkaan. Lyhyellä matkalla tarkoitan maksimissaan 200 km matkaa. Kun asuu niinkin kaukana, kuin Rovaniemellä, ei sata kilometriä sinne tänne enää tunnu missään. Miesystäväni kanssa kävimme mm. Lempäälän Ideaparkissa, Tampereen Ikeassa, Orimattilassa ja Kangasalla. Tekemistä oli siis monenlaista ja geokätköjäkin löytyi läheltä ja kaukaa.

 Koko kesän yksi suloisimmista näyistä oli pikkuiset lampaat Orimattilan Kotieläinpuistossa.

Vehoniemen automuseossa piisasi kävijöitä: onhan näyttely ilmainen ja museolla on myös kiva kahvio.

Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina palasimme kotiin Rovaniemelle. Kiva olla välillä kotonakin. Kesä alkaa olla takana, joten nyt alkaa olla aika tehdä syyssuunnitelmia.

Suosittelen: Arktikum, Rovaniemi

Arktikum on yksi suosikkipaikoistani Rovaniemellä. Kyseessä on tiedekeskus ja museo, jossa on monenlaista nähtävää.  Arktikumissa on sekä pysyviä, että vaihtuvia näyttelyitä. Käydessämme Arktikumissa vaihtuvana näyttelynä oli Seitajärvi 1944 - Sota asuu meissä kaikissa. Koska näyttely oli niin pieni, keskittynyt valokuviin ja pian vaihtumassa pois, keskityin enemmän pysyviin näyttelyihin ja niiden kuvaamiseen. Arktikumissa on monissa kohdissa valokuvauskieltoja, joten suosittelen, että kysyy ensin kameran käytöstä esim. sisäänkäynnillä ennen kuin kuvaa. 

Suosittelen Arktikumia ehdottomasti koko perheelle! Aivan Arktikumin vieressä on myös Tiedekeskus Pilke, joka keskittyy kaikkeen metsään ja puuhun liittyvään. Kiva kohde myös! 

Arktikum ja Pilke sijaitsevat Rovaniemen keskustassa Ounasjoen rannalla. Jos turistina Rovaniemelle tulee, on näihin kohteisiin keskustan hotelleista lyhyt ja helppo kävelymatka. Suosittelen myös aivan rannassa olevaa Arktikumin puistoa ja muutenkin joen rantaa: kiva paikka esim. iltakävelylle!

Tutustu Arktikumin hintoihin ja aukioloaikoihin tästä.

Alla muutamia poimintoja Arktikumista:

 Jo pelkkä Arktikumin rakennus on upea.

Arktikumin upeaa käytävää. Käytävä oli helteillä todella tukala.

Saamelaisnäyttely on osa Lapin maakuntamuseon pysyvää näyttelyä. Kun Lapissa kerta ollaan, on myös mukava tutustua saamelaisuuteen.

Arktikumissa on kaksi pysyvää näyttelyä. Muuttuva Arktis tiedekeskusnäytelyssä tutustutaan arktiseen luontoon ja eläimiin. Mitä on arktinen luonto? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon? Entä minkälainen on kylmähuone tai revontuliteatteri?

Revontulihuone on ihana! Tilassa mennään makoilemaan ja pään alle saa tyynyn. Makoillessa katsellaan kattoon, jossa menee "revontulia". Rentouttavaa.

Mitä kaamoksen aikaan itse asiassa tapahtuukaan?

 Jääkarhu kurkkii ikkunasta sisään. Ei se ole oikea. :)

 Jääkarhu vartio kylmähuonetta. Kylmähuonessa on oikeasti viileä ja lisää kylmän tunnetta saa, kun kokeilee tuulen vaikutusta.

Lapin maakuntamuseon Pohjoiset keinot näyttely on jaettu kolmeen osaan: Rovaniemi, Peräpohjola ja Ylä-lappi. Esillä on pienoismalleja, kuvia, esineitä, filmejä, pukuja...

 Myös sota-aika näkyy näyttelyssä.

 Aina niin kauniit porot.

70-luvun huoltamo ihastuttaa joka kerta, kun Arktikumissa käyn.

Juttu on tehty yhteistyössä Visit Rovaniemen kanssa. Tutustu Visit Rovaniemen nettisivuihin tästä, sekä Facebook-sivuihin tästä. Sivuilla on kaikkea Rovaniemen matkailuun liittyvää. 

Tervetuloa Rovaniemelle ja Arktikumiin!

Tunnelmia kesälomalta 2016 osa 6 - kotona Rovaniemellä

Saavuin kotiin Rovaniemelle äitini kanssa ti 19.7. Mukava palata välillä kotiinkin. Oli mukavaa, että äiti tuli seurakseni, kun miesystäväni oli vielä omalla matkallaan. Viikon aikana näytin äidilleni elämääni Rovaniemellä ja Rovaniemen nähtävyyksiä: kirjaston, keskustaa, kirpputoreja, Arktikumin... Ainakin ilmat suosivat, helle kun oli. Joinain päivinä ei jaksanut mitään sen kummempaa edes tehdä, vaan olimme asunnollani ja teimme ihan normaaleja kotiaskareita: laitoimme ruokaa, pesimme pyykkiä jne. Ihan arkiset asiatkin on mukavia, kun niitä tekee yhdessä. Miesystäväni palasi sunnuntaina 24.7. ja äitini lähti maanantaina. Meillä oli äidin kanssa todella kiva viikko ja kivaa oli myös, kun miesystäväni palasi kotiin. Oli kerennyt tulla jo ikävä.

Rovaniemen kirjastossa on kiva neulomispaikka, missä voi neuloa yksinkertaisia tilkkuja, jotka kootaan peitoiksi ja lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

Arktikumissa oli vaikka mitä nähtävää.

Rakastan aasialaista ruokaa. Etenkin Kung Po kana / kanaa ja pähkinöitä. <3 Söimme äitini kanssa päivän tarjoukset (15,50 e / henkilö) Xiang Long -nimisessä ravintolassa Koskikadulla, aivan Rovaniemen keskustassa. Tarjous sisältää salaatin, ruokajuoman (myös limun!), lämpimän ruuan (kuvassa olevan kastikkeen lisäksi oli tietysti myös riisiä tarjolla) ja jälkiruuan. Ruoka oli todella hyvää. Tarkoituksena oli mennä buffettiin (ark. klo 11-15 9,90 e, la-su klo 12-17 15,90 e), mutta myöhästyimme. Joskus olen buffetissa käynyt ja suosittelen kyllä sitäkin!

Kävimme miesystäväni kanssa yhtenä päivänä Ruotsin Haaparannassa. Kävimme mm. geokätköilemässä, syömässä ja Candy Worldissa, supermarketin kokoisessa karkkikaupassa.

Geokätköillessä sitä käy paikoissa, jossa ei tavallisesti tulisi käytyä. Lapissa on paljon kaunista luontoa ja ihania koskia.

Elokuussa kävimme miesystäväni, tämän veljen ja lasten kanssa Levillä. Ensin kävimme Kylpylähotelli Levitunturissa uimassa, jonka jälkeen kävimme geokätköilemässä ja tunturilla.

Tähän loppuu vuoden 2016 kesälomatunnelmat. Ihana kesä oli taas kerran. Sitten odotellaankin jo syyslomaa...