Pidän erilaisissa museoissa käymisestä ja oli kiva huomata näin käsityöihmisenä, että Keski-Suomessa, tarkemmin Jyväskylässä, sijaitsee Suomen käsityön museo. Olen kiinnostunut hyvin monelaisista kädentaitotekniikoista ja oli innostavaa lähteä museoon katsomaan, mitä kaikkea siellä onkaan esillä: käsitöillä on kuitenkin pitkä historia ja erilaisia tekniikoita on valtavasti.
Suomen käsityön museolla on sekä vaihtuvia, että pysyviä näyttelyitä. Pysyvistä näyttelyistä mainittakoon "Käsityössä elämän tuntu", "Komeasti juhlaan" ja "Aikamatka käsityöhön". Näissä näyttelyissä pääsee tutustumaan monella tapaa erilaisiin käsitöihin ja käsityön historiaan. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä, kuten meidän vierailumme aikana näyttelyissä oli modistien töitä ja espanjalaisia käsitöitä. Vaihtuvat näyttelyt ovat museossa tosiaan vain rajoitetun ajan, jonka takia kannattaakin seurata esim. museon nettisivuja, Facebook-sivua ja Instagram-tiliä.
Museo on hyvällä paikalla Jyväskylän keskustassa. Esim. matkakeskukselta on kävelymatka ja lähistöllä on parkkihalleja, mikäli autolla matkustaa. Aivan käsityömuseon vieressä on myös Taito Shop ja koska museo on aivan keskustassa, sopii retkipäivään yhdistää vaikka shoppailua tai ravintolassa käynti.
Museon aukioloajat ja pääsymaksut löydät tästä.
Alla kuvia omalta vierailultamme:
Suomen käsityön museo ulkoa katsottuna.
Museossa oli monia kivoja yksityiskohtia, kuten tämä hauskasti toteutettu matto!
Kansallispukukeskuksen Komeasti juhlaan -osiossa on pukuja eri aikakausilta eri puolelta Suomea. Komeasti juhlaan osuus on yksi museon pysyvistä näyttelyistä.
Kellä tahansa on mahdollisuus neuloa museossa pitkän pitkää kaulahuivia, jolla on pituutta jo monia metrejä!
Käsitöitä kaikille aisteille! Miltä käsityö näyttää, kuuluu, tuntuu, tuoksuu tai ehkä maistuu?
Naisten alushousujen historia. Tämä laittoi hieman nauramaan.
Käsitöitä "äijämäiseen" makuun. Omaa miestäni kiinnosti pienet lokerot, joista löytyi erilaisia käsityöjuttuja niistäkin.
Koulukäsitöillä on pitkät perinteet Suomessa. En muista, että me olisimme koskaan patalappuja virkanneet, mutta isoäidin neliöistä teimme koulussa mm. koristetyynyn ja pikkulaukun. Virkkaustaitoa käytän paljon yhä.
Vaihtuvassa näyttelyssä oli esillä modistien töitä, eli hattuja. Modistien työ on mielestäni kiinnostavaa ja vähän epätavallisempi työ. Itsekin opiskelin hetken alaa!
Käsitöiden historiaa aikojen alusta tähän päivään. Käsitöitä on tehty aina ja vuodet ovat tuoneet erilaisia tekniikoita ja mahdollisuuksia. Olisikin mielenkiintoista, jos joskus vaikka järjestettäisiin tietyn aikakauden käsityökursseja tai -leirejä!
Mielelläni vierailen museossa uudestaankin! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olit sitten tuttu tai tuntematon, kommentit ovat aina tervetulleita! :)