Mielipide: psykiatriselle avulle kova tarve - palveluita huonosti

Todella järkyttävää lukea taas uutisia mitä ihan meillä Suomessakin tapahtuu. Esim. masennus, itsetuhoisuus ja koulukiusaaminen on Suomessa ihan arkipäivää (niin surullista ja kamalaa, kun se onkin), mutta monesti kun tapahtuu jotain isompaa, kuten kouluampuminen, saattaa jotkut ihmiset herätä, että nyt on tehtävä asialle jotain. 

Kuva: Pixabay.

Olen pitkään ollut sitä mieltä, että joissakin kunnissa psykiatrista apua on todella huonosti saatavilla ja jonot ovat pitkiä. Jotkut ihmiset saattavat haluta ja hakeakin apua, mutta ei saa sitä silloin, kun tilanne on vielä jotenkin hallinnassa. Tuntuu, että vasta sitten kun tilanne on todella, todella paha niin pahaan oloon aletaan puuttumaan. Jotkut ihmiset ei puolestaan löydä tai osaa hakea apua. Onko esim. kouluissa, terveysasemilla ja nuorisopalveluilla tuotu riittävän hyvin esiin, mitä tulee tehdä jos on paha olla ja mistä ja miten apua saa?

Onhan palveluita toki olemassa: Kriisipuhelin, Lasten- ja nuorten puhelin, Sekaisin chat, koulujen kuraattorit, psykologit, terveyskeskukset, sairaalat... Mutta kaikissa näissä on joku ongelma. Entä jos psykiatrian jonot ovat liian pitkiä? Mitä jos hätä on silloin, kun joku palvelu ei ole avoinna? Entä jos ei ole nettiyhteyttä? Entä jos linjat on täynnä? Entä jos on muita asiakkaita? Entä jos ei pääse kulkemaan sairaalaan tai ole varaa sairaalamaksuun? Ihan oikeasti, tällaisiakin ongelmia on. 

Lisäksi mielenterveysongelmat ovat asia, mikä harvoin menee ohi ihan yhdellä keskustelulla. Toki olo voi helpottua joksikin aikaa, mutta yleensä saatetaan tarvita pitkäaikaista keskusteluapua, terapiaa, lääkitystä, kuntoutusta tai muuta.  Ammattilaisille olisi siis tarvetta ja ammattilaisen puheille pitäisi päästä helpommin.

Mitä mielestäni pitäisi tehdä?

- Pitäisi olla joku hoitotakuu, minkä ajan sisään hoitoon pääsisi.

- Lisää lääkäreitä, hoitajia, terapeutteja etenkin niille kunnille missä kova tarve.

- Vähävaraisille pitäisi olla helpotusta terveyskeskus/sairaalamaksuihin.

- Pitäisi olla ilmasia 24/7 palveluita, esim. puhelin tai chat, jossa riittävästi vastaajia. 

- Näkyvyyttä mielenterveyspalveluille, esim. tv-mainos, radio-mainos, paperisia mainoksia julkisiin paikkoihin. 

Toki nämä maksaa, mutta niin maksaa sekin, että ihmiset menee niin huonoon kuntoon ettei esim. kykene työhön.

Ja hei, ihan jokainen meistä voi tehdä jotain hyvää! Ei jätetä ketään yksin, kysytään kuulumisia ja autetaan jos on hätä. Jos ei osata auttaa, ohjataan jollekkin/jonnekkin, missä osataan auttaa!

Autetaan hädässä olevia kun viedä voidaan!

Laku-kissa eläinlääkärissä (hammashoitoa ja muuta)

Laku on ollut meillä nyt reilun vuoden ja aika pian kun Laku meille tuli, kävimme eläinlääkärissä tarkastuksessa. Silloin sanottiin, että noin vuoden päästä olisi hyvä käydä hammashoidossa. Vuosi on kulunut ja varasin Lakulle eläinlääkäriajan Rovaniemen Eläinlääkärikeskus Kieppiin (Evidensia). Hammashoidon lisäksi Lakulla oli tarvetta rokotukselle ja madotukselle, jotka hoidettiin samalla.

Laku tutkittavana.

Aluksi eläinlääkäri Alisa tutki Lakun noin yleisesti. Lakuhan voi hyvin! Tarkastuksen jälkeen Lakulle annettiin nukutuspiikki ja Laku sai mennä kuljetuskoppaansa nukahtamaan. Olimme mieheni kanssa kokoajan Lakun lähellä, että Lakulla olisi turvallinen olo. Lopulta Laku nukahti ja vietiin hammashoitoon. Lakulta otettiin röntgenkuvat koko suusta. Röntgenkuvat on hyvä ottaa jos niitä suositellaan, koska niistä näkee paljon tarkemmin suun alueen kuntoa. Lakulta poistettiin hammaskiveä, ientaskut puhdistettiin ja hampaan pinnat kiillotettiin. Hammashoidon lisäksi Lakulle annettiin matokuuri ja rokotus. Koska hoito kesti n. 2 tuntia, olimme sillä aikaa mieheni kanssa asioilla. Kun hommat oli hoidettu, meille soitettiin että Laku on valmis ja saavuttuamme takaisin lääkärille Laku olikin jo hereillä kopassaan. Eläinlääkäri kertoi tarkasti mitä Lakulle oltiin tehty ja kaikki oli merkattu hyvin myös kotiutusohjeisiin. Koska Laku oli ollut pitkään syömättä nukutuksen takia, Laku oli saanut myös ruokaa. Rahaa kului ~250 euroa, mutta tottakai rakkaasta lemmikistä pidetään huolta ja parempi on hoitaa asiat, kuten nuo hampaat ennemmin kuin myöhemmin, ettei mitään pahempaa tule. Lakuhan sai eläinlääkärillä monenlaisia lääkkeitä, mutta toipui reissusta todella hyvin! Nukutuksen jälkeistä huojumista oli todella vähän, Laku oli virkeä, söi hyvin, kävi laatikolla ja tutut puuhat kotona kiinnosti heti. 

Olen todella iloinen siitä miten reipas ja kiltti Laku on ja hyvä mieli jäi myös eläinlääkäristä. Kiitokset Eläinlääkärikeskus Kiepin Lakua hoitaneille henkilöille!

Katsaus Kriisit, katastrofit ja maailmanloput — Kaksitoista tapaa varautua -kirjaan

Joku aika sitten kirjottelin blogiini survivalismista, kuten miksi kyseinen aihe kiinnostaa ja miten se näkyy elämässäni. Yksi asia, miten survivalismi näkyy elämässäni on uudenlaiset kirjavalinnat. Jotenkin kuin tilauksesta sähköpostiini tuli uutiskirje, jossa kerrottiin äskettäin ilmestyneestä Kriisit, katastrofit ja maailmanloput -kirjasta. Tyypilliseen tapaani kävin taas ensin kirjakaupassa kurkistaan miltä kirja vaikuttaa ja koska kirja vaikutti hyvinkin mielenkiintoiselta, tilasin Art Houselta arvostelukappaleen.

Mitä kirja sisältää?

Kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään esim. millaisena kriisit nähdään, mikä saa ihmiset varautumaan kriisitilanteisiin, kuinka kriisitilanteissa käyttäydytään ja millaisia uhkia noin esimerkiksi tulevaisuudessa voisi olla. Toisessa osassa puolestaan mietitään ihan konkreettisesti, miten kriisitilanteisiin voi varautua, esim. mikä merkitys naapureilla, kunnolla, harrastuksilla, koulutuksella ja kotivaroilla voi olla kriisitilanteissa. Kirjassa puhutaan sekä äärimmäisen epätodennäköisistä zombeista, kuin sitten hyvinkin mahdollisista katastrofeista, kuten myrskyistä, sähkökatkoista ym. Lisäksi kirjassa kulkee kokoajan mukana pieni tarina ihmisistä, jotka ovat selviytymistilanteessa zombeja vastaan.

Yleinen arvio kirjasta:

Tykkään kirjasta todella paljon ja kirja pisti ajattelemaan monia asioita, kuten mikä merkitys muilla ihmisillä on selviytymistilanteessa, mitä kaikkea kotona kannattaa olla pahan päivän varalle, miten tärkeää on olla hyvässä kunnossa, millaisia harrastuksia voisi aloittaa jne. Kirja laittoi myös pohtimaan, millaisia kriisitilanteita juuri Suomessa voisi sattua ja miten sellaisiin tilanteisiin voisi varautua? Mielestäni tässä tulee monta hyvän kirjan merkkiä esille: kirja on kiinnostava, kirjasta oppii uutta ja kirja laittaa vakavasti ajattelemaan. Kirja ei ole kuitenkaan sellainen selviytymiskirja, missä opeteltaisiin vaikkapa erätaitoja, ensiapua ja viestintää. Jos lyhyesti kirjaa kuvailisi niin kirjassa kerrotaan millaisia kriisitilanteita voi tulla ja miten niihin voi etukäteen yrittää valmistautua. Hyvä on kuitenkin muistaa, että kriiseistä ei ikinä tiedä koska sellainen tulee, minne sellainen tulee ja mitä silloin todella tapahtuu. Jos aihe kiinnostaa enemmän, kirjan lopussa on myös kirjavinkkejä. Lisäksi kirjassa on joitain nettisivu- ja artikkelivinkkejä. Oma arvioni vahva 3/5. Korkeampaan arvosanaan olisin ainakin lisännyt kuvitusta, elokuva/sarjavinkkejä, lisää kirjavinkkejä ja erilaisia listoja vaikkapa kauppoihin mistä saisi hyviä selviytymistarvikkeita ja vinkkejä ketkä järjestävät kursseja ja muuta harrastustoimintaa Suomessa aiheeseen liittyen.

Tutustu myös kustantajan esittelyyn kirjasta tästä.

Kirjan perustiedot:
Ruotsinkielinen alkuteos: Överlev katastrofen: Tolv sätt att förbereda dig 
Julkaistu suomenkielisenä: 2019
ISBN: 9789518847079
Kirjastoluokka: 59.23
Koko: 248 sivua
Ulkoasu: Nidottu (pehmeäkantinen)
Kustantaja: Art House
Kirjoittanut: Herman Geijer
Suomentanut: Sirpa Parviainen

Osta kirja:
CDON
Adlibris
Suomalainen kirjakauppa
Prisma
Art House

Sopii Helmet-lukuhaasteen 2019 (esimerkiksi) kohtiin:
3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue
18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
49. Vuonna 2019 julkaistu kirja

Syvällisiä pohdintoja kipeenä ollessa (päänsärky, migreeni, yksinäisyys, vähävaraisuus)

Päänsärky on varmasti hyvin monelle tuttua. Joillain se on "pientä jomotusta" silloin tällöin ja joillain se voi olla monen päivän kova migreeni, joka tarvitsee lääkärikäynnin. Itselläni pää on kipeä ehkä kerran kuussa tai kahdessa. Harvemmin se ilmoittaa edes, että on tulossa, joskus se alkaa heti aamulla kun herää. Siinä sitten menee useampi tunti, kun ottaa särkylääkettä, laittaa kylmän käärön otsalle ja lepää mahdollisimman pimeässä. Siinä useamman tunnin aikana ehtii miettiä vaikka mitä syvällisiä.

Kuva: Pixabay.

Ensimmäinen ajatus tietenkin on, että voi ei, ei nyt millään jaksaisi. Mutta minkäs teet, pakko jaksaa. Onneksi se kuitenkin aina jossain kohtaa ohi menee. Kun särkylääke on otettu ja makaan pimeässä kylmäkäärö otsalla rupeen miettimään asioita aina aivoista yksinäisyyteen. 

Varmaan kaikki, joilla päänsärky on ollut, miettii että mistä se johtuu? Joskus sain sellaisia oireita, joita pelästyin: lukeminen muuttui hankalaksi, päätä koski, huulessa oli tunnottomuutta... Monesti olen lukenut aivoverenkierron häiriöistä, kuten kasvojen toisen puolen puutumisesta ja mietin että voiko huulen alueen puutuminen liittyä tähän? No soitin silloin sairaalalle ja kerroin oireistani ja kävimme tarkastamassa tilanteen. Lääkäri kertoi, että kyseessä on migreeni ja se on todennäköisesti toisen sairauden lääkityksellä pysynyt hallinnassa. En oikein vieläkään ymmärrä, mitä migreeni on ja mistä se johtuu. Tiedän lähipiirissäni ihmisiä, joilla se on oikeasti usein ja kotihoito ei aina riitä - ilmeisesti migreeniäkin on monenlaista? Sitä miettii, että voisiko tehdä jotain toisin, että päänsärkyä ei tulisi? Tai voisiko päänsärkyä helpottaa paremmin? Ja tosiaan mistä päänsärky yleensäkkään johtuu? Mitä päässä silloin tapahtuu?

Kun sitten lähden miettimään ihmisiä, joilla on vaikka juuri migreeniä usein ja pahempana, iskee valtava myötätunto näitä ihmisiä kohtaan. Millaista tuskaa he joutuvat kestään ja miten se ei ole reilua, että toiset joutuu sellaista kärsimään. Ja siis kaikki sairaudet, missä joutuu kokeen kipua tai muuta pahaa oloa. Miten onnekas oikeastaan on, että on näinkin terve. 

Onnekas on myös siinä mielessä, ettei ole täysin yksin. Myötätunto iskee myös niitä ihmisiä kohtaan, jotka on oikeasti ihan yksin. Jos iskee joku sairaus ja ei pystyisi menemään esim. kauppaan tai apteekkiin, kuka heitä auttaisi? Tai jos olisi tarve päästä terveyskeskukseen, yleisiä kulkuneuvoja kulkisi huonosti ja rahaa ei olisi taksiin? Lähin apteekki meiltä on n. kilometrin päässä. Sehän on matkana todella lyhyt, mutta jos oikeasti olisi vaikka kuumeessa tai mahataudissa, ei siltikään houkuttelisi lähteä silloin ulos. Jotenkin tuntuu älyttömältä ajatella, että paljonkohan tällasia tilanteita on, että apteekki olisi lähellä, mutta on liian sairas mennäkseen ulos ja kukaan ei auta? Ja sitten paljonko näitä oikeesti tosi yksinäisiä Suomessa on?

Ja entä sitten vähävaraisuus sairastaessa? Sitä saattaa punnita, meneekö lääkäriin vai eikö, koska se maksaa. Mihin saakka vähävaraiset saattaa odottaa olon helpottumista, ennen kun on niin huonossa kunnossa, että on pakko mennä lääkäriin? Tai vaikka ei olisi asiaa lääkäriin, mutta esim. joku apteekin tuote voisi helpottaa oloa - malttaako vähävarainen ostaa helpotusta oloonsa? 

Tuossakin olisi sellaisia asioita mitä pitäisi mielestäni kehittää. Miten saataisiin tarjottua yksinäisille apua ja miten auttaa vähävaraisia?

Tälläisiä ajatuksia pohdin usein kipeänä ollessa.

50 e/kk lisää pienituloisen eläkkeeseen - miten se tuntuisi omalla kohdallani?

Viime aikoina on ollut paljon puhetta pienituloisten eläkkeiden korottamisesta. Joskus puhuttiin peräti sadasta eurosta, mutta nyt pitkään on ollut juttua viidestäkymmenestä eurosta. Tottakai ihmiset ovat pettyneitä, jos ensin luvataan jotain ja saadaankin toista, mutta oikeasti, 50 euroa kuukaudessa on iso raha pienituloiselle! Kyllä, olen nuoresta iästäni huolimatta itsekin pienituloinen eläkeläinen ja lähdin miettimään, millainen merkitys tällä summalla olisi. 

Varmaan tosi moni eläkeläinen, oli sitten nuori tai vanha, osaa samaistua esim. lääkkeiden tärkeyteen - ja hintaan. Kun pienistä tuloista ostaa usealla kymmenellä eurolla lääkkeitä, se tuntuu heti. Samoin kuin terveyskeskuskäynnit. Esim. itse olen noin vuoden miettinyt lääkärille menemistä pienistä asioista, mutta en malta, koska se maksaa. Jos kävisin lääkärillä, voisin saada apua moniin asioihin, mutta pystyn elämään ilman sitä lääkärikäyntiäkin. Mietinkin, moniko ajattelee samalla tavalla? Monellako eläkeläisellä olisi oikeasti tärkeääkin asiaa, mutta ei malta mennä laskun takia? Ja entä sitten lääkkeet? Moniko tarvitsisi jotain, mutta ei malta hinnan takia? Ja miten monet kaipaisivat jotain virkitystoimintaa, mutta ei ole varaa? Kaikki ei esim. pysty syystä tai toisesta lähtemään ilmaiseen ryhmätoimintaan. Joillekkin esim. lounas tai kahvikuppi jonkun ystävän kanssa voisi olla todella virkistävää. Pieni lisätulo voisi mahdollistaa paremmin myös harrastuksia, joilla ainakin itselleni on ollut valtava merkitys hyvinvoinnissa.

Listaan tähän vielä esimerkkejä, miten 50 euroa kuukaudessa helpottaisi omaa elämääni. Edessä olevat luvut, esim 4/12 tarkoittaa, että 12 kuukauden lisätuloista 4 kuukauden tulot menisivät tähän osioon vuodessa.

4/12 - Lääkkeet ja luontaistuotteet

Omat kolmen kuukauden välttämättömät lääkkeet maksaa noin 25 euroa. Mutta tähän lisätään vielä muita lääkkeitä, hyvää tekevät luontaistuotteet, perusvoiteet ym. Toisilla ihmisillä lääkkeitä ei ole ollenkaan ja toisilla niitä voi olla enemmän ja kalliimpia. Mielestäni kenenkään ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa pitäisi valita esim. lääkkeiden tai elintarvikkeiden väliltä.

Monilla eläkeläisillä 50 euron korotus helpottaisi mm. lääkkeiden hankkimista.

Kuva: Pixabay.

1/12 - Terveyskeskus, hammaslääkäri ym maksut

Tämäkin on sellanen, että koskaan ei voi tietää minkä verran terveydenhuoltoon menisi maksuja. Joskus voi olla vuosia, ettei ole mitään asiaa terveyskeskukseen, joskus voi olla useita käyntejä ja joskus puolestaan tarvetta voi olla ihan ensiapuun. Itse käyn vuosittain hammastarkastuksessa, jossa yleensä aina on jotain pientä ja johon menee jonkun verran rahaa. 

Lääkärilaskuja saattaa tulla vuodessa paljon - tai ei lainkaan.

Kuva: Pixabay.

2/12 - Rahaa kesälomaretkeen

Jokaisen pitäisi päästä kesällä käymään jossain haluamassaan kivassa paikassa. Koska asumme niin pohjoisessa, kuluja Etelä-Suomeen lähtemiseen jo pelkästään matkoihin. Itse rakastan huvipuistoja ja on surullista, miten hinnat ovat tänä päivänä niin korkeat. Sitä pitää ihan oikeasti miettiä, onko huvittelupäivään varaa. Jos eläke nousisi sen 50 euroakin ja rahaa säästäisi pari kuukautta, olisihan se huikeeta päästä jonnekkin edes kerran kesässä.

Olisi todella surullista, jos edes kerran kesässä ei pääsisi kivalle retkelle.

Kuva: Pixabay.

2/12 - Rahaa jouluun

Pidän joulusta ja haluan edes yhtenä päivänä vuodessa muistaa kaikista lähimmäisiäni. Toki joululahjoja voisi tehdä itsekkin, mutta materiaalitkin maksaa ja olisi kiva antaa lahjaksi jotain sellasta, mille on oikeesti käyttöä. Kaikkia koristeita ym. tilpehööriä on ihan tarpeeksi varmaan kaikilla. Ja entä jos lahjojen saajatkin ovat pienituloisia? Viime vuonna ostin miehelleni lahjaksi laadukkaat pitkät kalsarit, koska tiesin että niille olisi oikeesti käyttöä. Kyllähän se jokainen euro tuntuu aina, mutta halusin muistaa miestäni ja halusin antaa jotain oikeasti hyvää ja tarpeellista. Sama pätee vanhempiini ja miesystäväni vanhempiin. Lisäksi myös esim. kinkuilla on kova hinta, siis jos oikein kunnon kinkun meinaa ostaa. On jotenkin surullista, että kinkkua ei vaan osteta, vaan pitää miettiä, onko siihen varaa ja malttaako sen ostaa.

Jouluna haluan muistaa lähimmäisiäni.

Kuva: Pixabay.

3/12 - Rahaa tiukkoja tilanteita varten

Jos jotain "ylimääräistä" jää, niin tottakai rahaa säästetään, eikä tuhlata. Ainahan tulee yllättäviä tilanteita, mihin rahaa tarvitsee. Vaikkapa kissan eläinlääkärikulut, auton huolto, sairastuminen, jonkun tärkeän kodintarvikkeen hajoaminen... Aina on hyvä olla rahaa jonkun verran säästössä. Jos eläkkeeseen tulisi tosiaan 50 euron korotus, siitä voisi hyvin muutaman kympin laittaa joka kuukausi säästöön! 

Aina on hyvä säästää!

Kuva: Pixabay.

Näin yhteenvetona voisi sanoa, että 50 eurolla olisi iso merkitys. Mutta hei, olen nuori, suhteellisen terve, jaksan harrastaa, en ole täysin yksin ja raha piisaa elämiseen. Miettikää, millainen merkitys tuolla summalla olisi tosiaan henkilölle, joka joutuu esim. pohtimaan lääkkeiden ja elintarvikkeiden välillä? Ja miettikää, paljonko ihan ruokaa tuolla rahalla saisi!

Katsaus Villin Luonnon Puuhakirjaan + linkki arvontaan!

Mielestäni ihan kaiken ikäisten ihmisten pitäisi liikkua enemmän luonnossa. Joillakin syy miksi ulos ei tule lähettyä, saattaa olla ihan: "mitä mä siellä tekisin?". Joskus tuntuu mielestäni hassulta, että aikuiset toivovat lasten menevän ulos, mutta eivät itse näytä esimerkkiä. Ihan omasta kotipihassakin voi keksiä vaikka mitä tekemistä, vieläpä ilman kaupasta ostettuja leluja. Jo pelkästään luonnon tutkiminen on mielenkiintoista: mitä kaikkia kasveja, jälkiä ja eläimiä pihapiiristä löytyykään? Lisäksi ulkona voi leikkiä monenlaisia leikkejä ja pelata pelejä. Tai ehkä poimia marjoja tai luonnonmateriaaleja askarteluihin? Tai ihan vain katsoa taivaalle ja miettiä, mitä pilvet esittävät tai millaista säätä on luvassa? Jos tuntuu, että inspiraatiota ei löydy, kannattaa tutustua vaikkapa Villin Luonnon Puuhakirjaan!

Mitä kirja sisältää?

Kirja jakautuu neljään osaan: kevääseen, kesään, syksyyn ja talveen. Kullekkin vuodenajalle on yhdeksän erilaista puuhaa. Esimerkiksi keväällä tutkitaan silmuja, etsitään nuijapäitä, nautitaan sateesta ja rakennetaan minimaja, syksyllä maalataan mustikoilla, askarrellaan lehdistä, tehdään puolukkaherkkua ja kasvatetaan tammi, talvella vakoillaan talvilintuja, sytytetään nuotio, kylvetään kuusi ja tarkkaillaan jälkiä ja kesällä järjestetään muurahaiskutsut, tutkitaan vettä, katsellaan pilviä ja pyydystetään perhosia.

 Kirjan sisällysluettelo.

Yleinen arvio kirjasta:

Kaikki kirjan puuhat sopii hyvin lapsille, mutta joissain jutuissa, kuten puolukkaherkun tekemisessä aikuinen on hyvä apu ja monia puuhia voi toteuttaa ihan koko perheen voimin. Tykkään kirjassa siitä, että tekemistä on hyvin monenlaista, kuten leikkiä, askartelua, tutkimista, herkkujen tekemistä... Lisäksi kuvitus on mielestäni hyvin onnistunut. Kuvat ovat värikkäitä, hyvin piirrettyjä ja erityismaininnan ansaitsee myös se, että kirjassa on kaiken ikäisiä ja näköisiä ihmisiä. Yhdellä sivulla lapsi istuu isovanhempien sylissä, yhdellä sivulla on odottava äiti ja yhdellä aukeamalla nainen pyörätuolissa. On mielestäni hyvä asia, ettei kirjassa ole vain muutamia samanlaisia henkilöitä. Toki kirjassa seikkailee paljon ihania eläimiäkin! Kirjassa on 83 sivua, mikä on mielestäni hyvä lastenkirjaksi. Näkisin kirjan esim. kivana lahjana lapselle, joka tykkää liikkua luonnossa tai jota haluaisi kannustaa enemmän ulkona olemiseen. Kirja voisi toimia hyvin myös esim. isovanhemmilla, kerhoissa tai päiväkodeissa. Toivoisin myös, että aikuiset lähtisi yhdessä tekemään lasten kanssa kirjan juttuja ja löytäisi yhdessä kivaa tekemistä luonnosta! Arvosanan kirjalle osaisi parhaiten antaa lapset itse. Mutta jos itse pitäisi joku arvio antaa, keskiverron paremmalle puolelle menisi.

 Pidän kovasti kirjan kuvituksesta ja siitä, että kirjassa on erilaisia ihmisiä.

 Sateellakin voi pitää hauskaa!

 Istutin itsekin lapsena tammen ja on edelleen hauska seurata tammen kasvua!

Tutustu myös kustantajan esittelyyn kirjasta tästä.

Kirjan perustiedot:
Ruotsinkielinen alkuteos: Barnens utebok
Julkaistu suomenkielisenä: 5/2019
ISBN: 978-91-88779-39-7
Kirjastoluokka: L79.8
Koko: 83 sivua
Ulkoasu: Sidottu (kovakantinen)
Kustantaja: Calazo Förlag
Kirjoittanut: Karin Runesson
Suomentanut: Mikko Lamminpää
Kuvittanut: Emilie Bergman
 
Tutustu myös muihin Calazon luontokirjoihin tästä.

Osta kirja: 
CDON
Adlibris
Suomalainen kirjakauppa
Prisma
Calazo

Sopii Helmet-lukuhaasteen 2019 (esimerkiksi) kohtiin:
1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot
25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
47. Kirjassa on alle 100 sivua
49. Vuonna 2019 julkaistu kirja

Voita Villin Luonnon Puuhakirja!  Calazo arpoo Facebook-sivullaan Villin Luonnon puuhakirjan/kirjoja! Kirjoja arvontaan yksi sataa kommentoijaa kohti. Arvonta päättyy  elokuun 2019 lopussa. 

Viimeisin villitykseni: survivalismi - miten se näkyy elämässäni?

Lyhyesti kerrottuna survivalisti on henkilö, joka varautuu hätätilanteisiin tai muihin katastrofeihin (Wikipedia). Joillekkin saattaa heti muodostua mielikuva hullusta maailmanloppuun valmistautujasta, jolla on oma bunkkeri täynnä säilykeruokaa, vettä ja muita tarvikkeita. En nyt kuitenkaan ihan sillä tasolla sentään ole. En usko, että maailmanloppu tulee oman elämäni aikana, mutta uskon siihen, että erilaisia hätätilanteita ja/tai muita katastrofeja kyllä. Kun mietin mitä Suomessa voisi sattua, tulee mieleeni esimerkiksi pitkät sähkökatkot, myrskyt, ongelmia tavarantoimituksissa, lakot, tarttuvat taudit, terrorismi... Eihän mitään voi millään ennustaa, mutta kun miettii elämää vaikka 20 vuotta sitten, tätä päivää ja jos vaikka 60 vuottakin on vielä jäljellä, niin monenlaisia asioita on kerennyt tapahtua ja monenlaisia asioita tulee varmasti tapahtumaan. En ota tulevaisuudesta suurta painetta, mutta haluan pienillä asioilla varautua pahimman varalle. 

Miten survivalismi näkyy sitten elämässäni? 

Olisi ihanaa oppia tekemään erilaisia säilykkeitä pahan päivän varalle!

Kuva: Pixabay.

Ruoka: mielestäni jokaisessa taloudessa tulisi olla jonkin verran hyvin säilyvää ruokaa, esim. säilykkeitä, pastaa, riisiä, näkkileipää, hapankorppuja, pussikeittoja tms. vastaavaa. Vaikka mitään katastrofia ei koskaan tulisikaan, joskus voi tulla tilanteita että rahat ovat vähissä tai kauppaan ei syystä tai toisesta pääse. Lisäksi esim. pastaa ja riisiä käytetään usein monissa arkiruuissa, joten en usko, että mikään menee hukkaan. Olen siis tutkinut kaappejamme ja tehnyt listaa, mitä meiltä löytyy ja mitä voisi hankkia pahan päivän varalle. Pidämme myös aina kissallamme hyvin ruokaa varastossa! Tämä on myös taloudellisesti kannattavaa, kun tilaa isoja pakkauksia kerralla, niin tulee halvemmaksi. 

Linkkuveitsestä löytyy monenlaisia tarpeellisia ominaisuuksia.

Kuva: Pixabay.

Tarpeellista tavaraa: kun miettii mitä kaikkea kriisitilanteissa olisi hyvä olla, olen ostanut jotain tarpeellisia asioita. Vaikka esimerkiksi ensiapulaukku. Sekin on sellanen tuote, että siitä ei  ole haittaa vaikka kriisiä ei koskaan tulisikaan. Lisäksi hankin tulukset, joka on kätevä tulentekoväline myös vaikkapa retkillä. Veljeltäni puolestaan sain monitoimityökalun, joka myös kätevä retkillä.

Vaatteet: Joissakin vaatehankinnoissa olen ruvennut panostamaan laatuun, kuten takissa ja kengissä. Joku päivä haluaisin laadukkaat ulkoiluhousut. Laadukkaat tuotteet ovat hyviä päällä ja kestävät pitkään.

 Kriisit, katastrofit ja maailmanloput on mielenkiintoista luettavaa.

Kirjallisuus: Parhaillaan luen kirjaa "Kriisit, katastrofit ja maailmanloput — Kaksitoista tapaa varautua ", joka on ollut kiinnostavaa luettavaa. Lisäksi kirjahyllystäni löytyy mm. sieni-, kala- ja villiyrttikirjat, joihin ajattelin perehtyä ja opetella etsimään luonnosta syömistä. Ei pidä unohtaa myöskään Calazon kiinnostavia tietokirjoja, kuten "Vaeltajan lääkintäopas" tai "Kuivaa ruokaa".

Syvällinen pohdiskelu: Monesti sitä miettii, että miten sitä itse oikeastaan pärjäisi jossakin kriisitilanteessa. Uskon etten pärjäisi hyvin. Mutta kun ajattelen näin, se taas pistää miettimään, että mitä voisin tehdä nyt, jotta pärjäisin paremmin? Voisin esimerkiksi liikkua enemmän, oppia uusia taitoja ym.

Vaikka mato-ongella käyminen onkin kivaa, olisi kiva kokeilla ihan virveliä.

Harmi vain, että luvat ovat niin kalliita. Kuva: Pixabay.

Innostus uusiin asioihin/uusia harrastuksia: olen innostunut mm. kalastamisesta, ruoan keräämisestä luonnosta (marjat, sienet, villiyrtit) ja ensiavusta. Kalastaminen on tosin jäänyt ihan mato-onki tasolle, kun virveliin ja kalastuslupiin menisi niin paljon rahaa. Vähän aikaa sitten kävimme keräämässä mustikoita, mikä oli vähän pettymys, kun marjoja oli niin vähän. Mutta hyvä mieli tuli, että saimme edes pari desiä mustikoita, mistä sai tehtyä hyvää mustikkahyvettä! Olen menossa ainakin katsomaan minkälaista ensiaputoimintaa Rovaniemen SPR:llä on tarjolla. Toivon todella, että pääsisin hyvin mukaan ja oppisin uutta.

Kuva: Pixabay.

Lisäksi en halua olla se henkilö, joka ei osaa mitään, joka on mukavuuksista riippuvainen tai joka on avuton reppana. Haluan osata ja pärjätä!