Kesän tullessa on ainakin kerran päästävä kahdestaan miesystävän kanssa etelän reissuun ja tarkoitan tällä nyt siis Etelä-Suomea. Tällä kertaa lähdössä oli pieni mutta: kuka hoitaisi Laku-kissaa sillä aikaa, kun olemme poissa?
Laku tutustumassa hoitopaikkaan.
Laku on löytökissa, joka on haettu paikallisesta eläinhoitolasta. Veimme Lakun viikoksi sinne hoitoon. Jätin Lakun ihan hyvillä mielin hoitoon, sillä paikallinen hoitola on tuttu ja myös ihmiset siellä ovat Lakulle tuttuja. Toki tosin hoitolassa olosta on jo melkein vuosi aikaa. Laku sai rauhassa jäädä tutustumaan hoitolan kissahuoneeseen, jossa Lakun lisäksi oli vain yksi hoitokissa. Jossain kohtaa kyselinkin Lakun kuulumisia messengerin kautta ja sain tietoa, että Laku voi hyvin. Ihme kyllä Lakun hakeminen oli viemistä raskaampi kokemus itselleni. Kun näin Lakun, tuntui kun katsoisin eri kissaa. Laku katseli kopistaan korvat luimussa pelokkaana, eikä olisi halunnut millään lähteä. Asia mitä en ollut hoitolassa tajunnut, oli että koirien haukkuminen kuului kissahuoneeseen. Laku pelkään muutenkin outoja ääniä, joten veikkaan, että kova koirien haukkuminen pelotti. Lisäksi kantokoppaan meneminen ei ole koskaan mieluista puuhaa. Ajomatka kotiin tuntui pitkältä ja raskaalta, mutta onneksi Laku kotiutui hyvin - olemme taas ystäviä! Nyt vaan mietin, että miten jatkossa? Vaikka uskon eläinhoitolan olevan hyvä, en usko että se on sopiva paikka Lakulle. En voi kun toivoa, että joku luotettava tuttava tulisi joskus tulevaisuudessa hoitamaan Lakua.
Geokätköily ja laavulla käynti kuuluvat kesään.
Mutta se Lakusta. Meillä oli miesystäväni kanssa kiva viikko! Tiistaina 28.5. lähdimme ajamaan kohti Virtasalmea miesystäväni vanhempien luo. Matkalla pysähdyimme mm. Kippovalimo Böökissä ja geokätköillä. Virtasalmella saunoimme, kävimme Ella-koiran kanssa lenkillä, poikkesimme Pieksämäellä, kätköilimme, kävimme laavulla... Monenlaista kivaa rentoa puuhaa riitti.
Perjantaina 31.5. jatkoimme matkaa omien vanhempieni luo. Matkalla pysähdyimme Sepän Galleriassa ja kätköillä tottakai. Lauantai 1.6. oli ehkä reissun kohokohta, kun menimme koko päiväksi Särkänniemeen. Kävimme Koiramäessä, huvilaitteissa, Akvaariossa ja Näsinneulassa - ja kivaa oli! Sunnuntaina puolestaan otimme rennosti. Itselleni on tärkeää silloin tällöin käydä hautausmailla, joten kävin ostamassa isäni vanhempien haudalle kukkasen ja samalla äidilleni kesäkukkia kun olivat tarjouksessa. Vaikka en olekaan uskovainen tai usko henkimaailmaan tms, pidän kukan viemistä kohteliaana, kivana eleenä ja uskon hyvien tekojen tuovan ns. hyvää karmaa.
Maanantaina 3.6. jatkoin äitini ja siskon tytön kanssa kohti Rovaniemeä, kun taas mieheni suuntasi veljensä luo Vantaalle. Oli mukava palata kotiin Rovaniemelle, kun oli hyvää matkaseuraa! Olen varmaan sanonut aikasemminkin, mutta etelässä on kyllä kiva käydä, mutta Rovaniemellä on kiva asua!
Särkänniemessä käynti oli yksi matkan kohokohdista.
Perjantaina 31.5. jatkoimme matkaa omien vanhempieni luo. Matkalla pysähdyimme Sepän Galleriassa ja kätköillä tottakai. Lauantai 1.6. oli ehkä reissun kohokohta, kun menimme koko päiväksi Särkänniemeen. Kävimme Koiramäessä, huvilaitteissa, Akvaariossa ja Näsinneulassa - ja kivaa oli! Sunnuntaina puolestaan otimme rennosti. Itselleni on tärkeää silloin tällöin käydä hautausmailla, joten kävin ostamassa isäni vanhempien haudalle kukkasen ja samalla äidilleni kesäkukkia kun olivat tarjouksessa. Vaikka en olekaan uskovainen tai usko henkimaailmaan tms, pidän kukan viemistä kohteliaana, kivana eleenä ja uskon hyvien tekojen tuovan ns. hyvää karmaa.
Maanantaina 3.6. jatkoin äitini ja siskon tytön kanssa kohti Rovaniemeä, kun taas mieheni suuntasi veljensä luo Vantaalle. Oli mukava palata kotiin Rovaniemelle, kun oli hyvää matkaseuraa! Olen varmaan sanonut aikasemminkin, mutta etelässä on kyllä kiva käydä, mutta Rovaniemellä on kiva asua!
