Kirjoitan tätä blogijuttua tiistaina 20.7.2021. Jämsänkoskella on nyt ihana ilma: +18c ja puolipilvistä. Mutta viimeiset viikot ovat olleet yhtä tuskaa helteiden takia. Kun miettii Suomen kesiä ennen, hellepäiviä on ollut kesällä muutamia aina silloin tällöin, mutta tällaisia jatkuvia, kovia putkia en muista, että olisi ollut. Kyllä sen pari hellepäivää silloin tällöin kestää, mutta jatkuvat helteet alkavat ottaa jo (mielen)terveyden päälle.
No, selväähän on, että kun on paljon lämpöasteita, tulee kuuma. Kun on tarpeeksi kuuma, tulee tukala olo. Kun on tukala olo, alkaa ahdistamaan. Kun ahdistaa ja on tukala olla pitkän aikaa, alkaa iskemään paniikki ja lopulta saattaa iskeä paniikkikohtaus. Asiaa ei yhtään helpota epätoivo, joka iskee kun katsoo sääennusteita eikä helteille näy loppua. Lisäksi pitäisi kuitenkin tehdä normaaleja arjen asioita, kuten käydä kaupassa, laittaa ruokaa, tiskata yms. Lisäksi haluaisi tehdä kovasti monenlaisia asioita, kuten laittaa vieläkin muutosta keskeneräistä kotiamme kuntoon ja käydä erilaisilla retkillä, mutta ei kertakaikkiaan jaksa. Iskee syyllisyys siitä, että ei jaksa tehdä mitään. Kun on kokenut paniikkikohtauksen, niin ainakin itsestä se tuntuu todella pelottavalta. Helteiden takia pelkään välillä lähteä paikkoihin, jossa pelkään saavani paniikkikohtauksen - koska on niin kuuma. Toisin sanoen helteiden takia oma oloni on mennyt niin huonoksi, että se on alkanut rajoittaa elämää. Mutta kun säät viilenevät, oi että, olo helpottuu kummasti ja jaksaa taas. Nyt otan viileämmistä päivistä kaiken ilon irti.
Kuinka kestät helteitä?
Jaksamisia helteistä kärsiville!