Olen todella usein katsonut auton ikkunasta Koivusaarta ja miettinyt, että "tonne pitäisi kyllä joskus mennä". Monesti olen myös miettinyt, että pitäisi alkaa liikkumaan enemmän. Yhtenä iltana lokakuun alussa menimme miesystäväni kanssa iltakävelylle Koivusaareen. En ole mikään erityisen liikunnallinen ihminen, mutta muutama kilometri kivaa pitkospuureittiä pitkin hyvällä säällä oli mukavaa. Pidän aina kameraa mukana ja tälläkin reissulla tallentui vaikka mitä kivoja kuvia muistoksi. Ajattelin tehdä iltakävelystä blogijutun, mikäli joku ei ole vielä Koivusaaressa käynyt ja miettii ehkä sinne menemistä joskus. Kesäisin Koivusaaressa on lampaita, minkä vuoksi jotkut kutsuvatkin Koivusaarta Lammassaareksi.
Luontopolulla kävellään pitkospuita pitkin.
Reipas ulkoilija.
Ihana pieni silta!
Reitin varrella on kivoja infotauluja, joissa on kuvia ja teksti sekä suomeksi, että englanniksi.
"Kyllä on kaunis järvi." sanoin. "Ai mikä järvi?" miesystäväni kommentoi tähän. "No, siis joki." korjasin. Ounasjoki siis kyseessä.
Matkalla kohti lintutornia.
Lintutornilla.
Rautatiemuistomerkillä. Samalla ihastelin kauniin punaista taivasta. Vilkaisin kelloa, joka näytti 18.18.
Punaisesta taivaasta tuli otettua useampikin kuva.
Kun esim. netistä katsoo vinkkejä, minne kannattaisi pysäköidä, tulee vastauksena Ounaspaviljonki. Ounaspaviljongilta pitäisi kävellä siltaa pitkin Koivusaareen. Koska sillalla on tällä hetkellä korjaustyöt, ei ylittäminen ole mahdollista. Ison tien varressa on kuitenkin parkkipaikkaa (siinä siis oikein lukee parkkipaikka), mihin pääsee ajaessaan pohjoisesta etelään päin. Parkkipaikka on suunnilleen tämän kuvassa olevan merkin kohdalla.
Lintutorni merkitty sinisellä, rautatiemuistomerkki mustalla, parkkipaikka oranssilla ja rappuset luontopolulle keltaisella merkillä. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
Olen kierrellyt tänä kesänä kansallispuistoja ja muita luontokohteita suurimmaksi osaksi pitkospuiden takia:)
VastaaPoistahttp://hh-lukija.blogspot.fi/2016/06/retkella-linnaistensuo.html