torstai 26. helmikuuta 2015

Vierailulla ChillHousessa


ChillHouse on nuorille järjestettävä talvilomafestari. Tapahtuma järjestetään joka vuosi Tampereella monitoimitalo 13:sta ja sen järjestää Tampereen kaupungin nuorisopalvelut sekä yhteistyökumppanit. Tapahtuma on ikärajaton jota ainakin itse pidän tärkeänä ja hyvänä juttuna. Itse 25-vuotiaana olin varmaan vierailijoista siitä vanhimmasta päästä, ehkä? Suurinosa vieraista kuitenkin on varmasti siinä 13-20 vuoden välillä, lukuun ottamatta perjantaina järjestettävää  JunnuChillHousea, joka on suunnattu 9-13 vuotiaille. Tapahtumassa on todella monenlaista toimintaa: musiikkia, esiintyjiä, disco, pelejä, kädentaitoja, kasvomaalausta, kuvausta, toimintapisteitä, yleistä chillailua… Eikä siinä vielä läheskään kaikki. :)
 
Itse olen vieraillut monitoimitalolla lähinnä kädentaitokerroksessa ja sinne suuntasin myös nyt ensimmäisenä. Itse kävin tapahtumassa keskiviikkona. Ensin tein valokuvakehykset, joita sai kukin vierailija tehdä yhdet. Oli hankala valita, minkälaiset kehykset tekisi. Laittaisiko kukkia, kierrätysmateriaaleja, simpukoita…? Päädyin kuitenkin mustaan kehykseen, johon liimasin nättejä vaaleansinisiä koristeita. Kehyksistä tuli tosi kivat, ja oli tosi simppeli tuunata.

Kehysten jälkeen tein ”örkin”. Olin jo aikaisemmin kokeillut örkkien tekoja kotona mutta halusin tehdä monitoimitalollakin yhden. Halusin välttämättä örkistä vaaleansinisen, ja värittäminen tusseilla tuntui hankalalta, koska tussit kuluisivat nopeasti eikä väriä välttämättä riittäisi. Örkkejä tehtiin siis pallomeren palloista ja niitä sai tehdä niin monta kun halusi ja tuunata mieleisekseen. Itse huomasin vaaleansinistä kreppipaperia ja rupesin päällystään palloa kreppipaperinpalasilla. Lopuksi liimasin rusetin, silmät ja piirsin tussilla suun. Örkistä tuli söpö. :)


Kädentaitokerros sijaitsee kolmannessa kerroksessa ja askartelujen jälkeen päätin kierrellä mitä muuta kerroksesta löytyy. Työtilassa, missä normaalisti tehdään savitöitä, oli tapahtuman aikana hetken hiekkataidetta sekä valokuvauspiste. Valokuvauspiste oli siitä tosi hauska, että kuvan sai heti mukaan, vaikka juuri niihin hetki sitten tehtyihin kehyksiin! Itse en ole ihminen joka kameran edessä viihtyy, mutta tekemäni örkki puolestaan oli hyvinkin kuvauksellinen! Samassa kerroksessa oli myös kasvomaalausta ja sanataidekioski nakki, mutta ne ei niin itseäni kiinnostanut. Ompelupuolelta puolestaan löytyi cosplay juttuja ja mahdollisuus tehdä söpöt kissankorvat.

 
Sitten siirryinkin neljänteen kerrokseen, missä en ollut ennen käynyt. Olin katsonut netistä ennen tapahtumaa ketä kaikkia on toimintapisteillä ja sieltähän löytyi sekä tuttuja että sitten uusiakin juttuja mitkä herätti mielenkiinnon. Itselleni esim. YAD (Youth Against Drugs ry) on hyvinkin tuttu, koska olen mukana yhdistuksen streetteamissä. Streetteamissä jaetaan tietoa kyseisestä järjestöstä erilaisin tehtävin, ja kun tehtäviä on tehnyt riittävästi, siitä palkitaan. Lisää tietoa löydät esim. YAD:in streetteamin nettisivuilta.


Kiinnostavaa oli myös Punaisen Ristin pisteet sekä Tyttöjen Talon ja Tyttöjen Tuvan piste, jossa oli mahdollisuus tehdä ja saada tsemppikortteja, sekä lakata ja koristella kynnet. Toimintapisteillä oli todella vähän ihmisiä silloin kun itse kävin, mutta oli mukava kierrellä rauhassa ja jutella ihmisten kanssa. Tykkäsin kovasti että oltiin saatu näin monta ja erilaista pistettä ja että pisteillä oli jotain kivaa tekemistä, esitteitä, kilpailuja ym. mukavaa. Toivottavasti samat järjestöt olisi mukana tulevinakin vuosina ja että mukaan tulisi myös lisää!


Lähtiessäni paikalta jätin lopuksi vielä terveiset seinällä olevalle paperille ja vastasin kyselyyn, josta sai kiitoksena joko heijastimen, huulirasvan tai pastillirasian. Päädyin heijastimeen. Alhaalla kuva myös SETA:n yhdenvertaisuuden puusta, johon sai lisätä halutessaan lapun, jossa on asia mistä huolimatta haluaisi tulla tykätyksi. Itse lisäsin lapun jossa luki "omalaatuinen".


Tarkotushan oli vierailla tapahtumassa vaan hetki mutta hupsista kun aika venähti. Onneksi talvilomalla on aikaa!

torstai 8. tammikuuta 2015

Suklaakeksejä

Joululoma meni todella äkkiä mutta siitäkin huolimatta kerkesin tekemään vaikka mitä kivaa. Viimeisinä lomapäivinä otin rennosti ja mietin mitä kivaa tekemistä keksisi. En ole aikoihin leiponut vapaa-ajallani, joten päädyin tekemään suklaakeksejä. Reseptin kekseihin löysin GIRL:IT kerhon kirjasta BAKE:IT. Resepti on selkeä ja helppo ja tarvikkeitakaan ei paljoa tarvitse. Pidän tästä reseptistä koska keksitaikinaa oli loppujenlopuksi helppo käsitellä, sillä jotkut taikinat ovat todella hankalia ja murenevat heti käsiin. Keksejä tuli peräti 2 ja puoli pellillistä eli todella riittoisasti. En itse tee niin suurella määrällä keksejä mitään joten keksejä meni koemaistettavaksi myös ystäville ja tuttaville. Muutamat keksit pakkasin itsetehtyihin pikkurasioihin. Kekseistä tuli myös todella hyvän makuisia, mikä onkin tärkein asia. Oikein hyvä resepti siis. Resepti alla.





Suklaakeksit

Aineet:
2,5 dl sokeria
150 g margariinia
300 g taloussuklaata
4,5 dl vehnäjauhoja
1 tl vanilliinisokeria
2 tl leivinjauhetta
2 munaa

Vatkaa sokeri ja margariini vaahdoksi.
Pilko suklaa pieniksi paloiksi veitsellä.
Sekoita kaikki aineet keskenään.

Nostele taikinasta teelusikalla keksejä leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Keksit leviävät uunissa, joten jätä ympärille reilusti tilaa.

Paista 180 asteessa noin 12 minuuttia.

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Luonnontieteellisessä museossa

Yhtenä sunnuntaina täytyi kehitellä jotain tekemistä Helsingissä koko päiväksi. Monien vaihtoehtojen ja pitkällisten mietintöjen päätteeksi päädyin luonnontieteelliseen museoon, jonka jälkeen menin vielä ostoksille. Luonnontieteellinen museo on mukavasti sunnuntaisinkin auki klo 10-16. Pääsin myös nauttimaan opiskelijaetuudesta, nimittäin opiskelijat pääsevät museoon puoleen hintaan. Aikuisten lippu maksaa normaalisti 10 e, opiskelijalta siis vaan 5 e. Alennuksella pääsee myös eläkeläiset, varus- ja siviilipalvelushenkilöt, työttömät ja Helsingin yliopiston henkilökunta. Joillakin henkilöillä on mahdollisuus päästä museoon myös ilmaiseksi, lisää voi katsoa tästä linkistä. Museoon oli hyvin helppo mennä, sillä museo sijaitsee hyvin lähellä päärautatieasemaa sekä Kampin linja-auto ja metroasemaa. Iso positiivinen puoli heti museoon mennessä oli myös ilmainen lukollinen tavaransäilytys ja ilmainen vessa. Aulasta sai myös lainaan ilmaisen kartan ja muita opasteita. Itse otin kartan mukaani ja lähdin kiertelemään.


Ensimmäisessä kerroksessa aulan lisäksi löytyy kahvila ja kauppa, vaihtuvat näyttelyt sekä luut kertovat näyttely. Vaihtuvaa näyttelyä ei käydessäni ollut joten alotin kierrokseni luut kertovat näyttelystä. En ole koskaan tullut ajatelleeksi että miltä esim. merilehmän luuranko mahtaa näyttää? Mutta nyt tiedän senkin...


Seuraavaksi siirryin toiseen kerrokseen, missä sijaitsee maailman luonto näyttely sekä monitoimitila Aleksanteri sekä työpaja. Monitoimitilassa ja työpajassa ei  käsittääkseni ollut mitään ohjelmaa, joten menin kiertelemään maailman luonto näyttelyä, joka oli todella kiehtova. Näyttelyssä odottivat kirahvi, seepra, leijona, tiikeri, villisika, ja monet muut kiehtovat eläimet.




Kun maailman luonto oli nähty, siirryin kolmanteen kerrokseen, missä sijaitsee näyttelyt elämän historiasta sekä Suomen luonnosta. Museon varmaan yksi hienoimmista ja kuvatuimmista kohteista on dinosauruksien luurangot. Niissä piisaa ihmeteltävää. Vaikea uskoa että sellasiakin on joskus ollut.


Aikasemmin pidin Suomen luontoa jotenkin tylsänä, mutta kun kävin museossa, niin huomasin, että Suomessahan on paljon vaikka mitä suloisia eläimiä: kauriit, peurat, saukot, porot, joutsenet ja ehdottomasti oma suosikkini: norpat! Jo pelkästään Suomenkin luonnossa siis vaikka mitä kaunista.



Kolmannen kerroksen jälkeen oli jäljellä vielä yksi kerros: parvi. Parvella on mahdollisuus syödä omia eväitä ja parvella on myös hieman historiaa kadettikoulusta, joka toimi samassa rakennuksessa vuosina 1919-1923. Rakennuksella on n. 100-vuotias historia, johon voi tutustua tästä.


Kun museokierros oli tehty, lopuksi kävin kurkkaamassa mitä museon kaupasta löytyy ja miltä kahvila näyttää, mutta en kuitenkaan ostanut mitään. Lopuksi ostin vielä euron maksavan kirjan aulasta ja otin esitteitä mukaan. Ehkä joku ystävistänikin haluaa joskus käydä luonnontieteellisessä museossa? Museo on ehdottomasti kokemisen arvoinen! Museo on juuri sopivan kokonen, ei liian iso eikä liian pieni ja aihealue on ainakin omasta mielestäni hyvin kiinnostava. Museossa viihtyvät hyvin sekä aikuiset että lapset. Suosittelen!

torstai 18. joulukuuta 2014

Nälkäpeli – Matkijanärhi osa 1 ennakkonäytösgaalassa

Kuten aikaisemmassa jutussa kerroin, voitin siis unelmien korujen lisäksi kutsun uuden Nälkäpeli - Matkijanärhi osa 1 elokuvan ennakkonäytösgaalaan Helsinkiin. En ollut edes aikaisempia elokuvia nähnyt, joten tuli kiire katsoa ensin ensimmäiset 2 osaa jotta pääsisi hyvin mukaan kolmanteen elokuvaan. Tykästyin jokaiseen elokuvaan kyllä kovasti. Aluksi mietin että viitsinkö nyt ihan Helsinkiin saakka lähteä mutta sain asian järjestettyä enkä kadu yhtään kyseistä reissua.

Olin saanut postissa aikaisemmin 2 kutsukorttia. Menin ystäväni kanssa Tennispalatsille hyvissä ajoin kutsukorttien kanssa. Näytös oli salissa nro 1, ja sinne oli tehty ulkoa oma sisäänkäyntikin. Sisäänkäynnistä vähän eteenpäin jaettiin rannekkeet joilla pääsisi elokuvasaliin. Olisin kyllä halunnut nähdä ilmeeni kun menimme elokuvasaliin sisälle. Sali oli valtava, ja ilmeeni varmasti hyvin hämmästynyt: onko suomessa tosiaan näin suuria elokuvasaleja?


Kun menimme paikalle istumaan, ilmeeni oli varmasti puolestaan iloisesti yllättynyt: jokaisella tuolilla oli lahja! Glitter oli laittanut kivaan pakkaukseen lahjan, josta löytyi kultainen, 17,90 e arvoinen kaulakoru, sekä -25% alennuskuponki. Kaulakoru ei ole ehkä ominta tyyliäni, mutta haluan säilyttää sen silti muistona, ja ehkä joskus johonkin asuun se voi sopiakin? Katsomossa oli myös paljon miehiä, olisi mielenkiintoista tietää mitä he koruillaan tekivät? Ehkä naispuoliset ystävät saivat elokuvan jälkeen lahjoja? Osa miehistä kyllä sovitti korua myös itsellensä, miksipäs ei? Tuolilla oli myös lukunäytekirjanen Outolintu kirjasta. Olen nähnyt kyseisen kirjan elokuvana ja tykkäsin kovasti, ehkä luen siis kirjankin joskus. Outolintu ei siis liity millään tavalla Nälkäpeliin.


Kun elokuviin menee normaalisti, alussahan tulee vaikka mitä trailereita ja mainoksia. Nyt niitä ei tullut kuin yksi: Outolintu – Kapinallinen. Hyvin todennäköisesti menen senkin katsomaan koska ensimmäisestäkin osasta tykkäsin. Ennen elokuvan alkua jaettiin myös palkinnot parhaille pukeutujille. Oli siis pukukilpailu, jossa parhaiten nälkäpeli teemaan pukeutuneet voittivat. Voittajien puvut olivat todella kivan näköisiä!

Viimein elokuva alkoi, ja uppouduin siihen kyllä ihan täysin. En kertaakaan tainnut katsoa, mitä elokuvasalissa tapahtuu tai onko ystäväni yhtä uppoutunut elokuvaan. Tykkäsin elokuvasta paljon, ja uskon että elokuvan tekemiseen on käytetty paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Wikipedian mukaan elokuvan budjetti on ollut 250 000 000 dollaria osan 2 kanssa. Ainoa mikä elokuvassa jäi harmittamaan, oli se että se loppui kesken. Kyseessä oli siis elokuvan ensimmäinen osa, ja toista osaa joudutaan vielä vuosi odottamaan. Toinen osa on siis perjaatteessa ”pakko” nähdä – eihän tarinaa sovi kesken jättää?

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/f/f0/N%C3%A4lk%C3%A4peli_%E2%80%93_Matkijan%C3%A4rhi%2C_osa_1.jpg

Unelmien koruja etsimässä

Yhtenä keskiviikkona oli kyllä niin surkea fiilis. Olin nukkunut pahasti pommiin ja näin ollen koulupäivä jäi välistä ja näin ollen myös pari itselleni tärkeää menoa. Sinä päivänä ei oikein huvittanut puhua kenenkään kanssa eikä tehnyt mieli vastata puheluihin. Yhdessä vaiheessa sain kuitenkin tekstiviestin, jossa pyydettiin soittaan lähettäjän numeroon, ja lähettäjänä oli Tampereen Koskikeskuksen Glitter. Uteliaisuuteni heräsi heti, mitä asia voisi olla? Voisiko se olla… Kyllä. Oli ihan mieletöntä kuulla, kun myyjä sanoi puhelimessa että olen voittanut unelmieni korut sekä liput Nälkäpeli – Matkijanärhi osa 1 ennakkonäytösgaalaan Helsinkiin. Surkea päiväni oli muisto vain. Oikeasti, unelmieni korut? Se käsitti hiusjutut, kaulakorun, rannekorun, sormuksen, laukun, huivin… Mitä nyt gaalaan pistäisi asusteita ja koruja päällensä. Tilaisuus oli ihan mieletön. Täytyi miettiä tarkkaan, mitä oikeasti haluaisi, mille oikeasti olisi käyttöä, ja mitä nyt olisi mahdollisuus saada, mihin ei normaalisti olisi varaa. Mukaan tarttuikin sitten vaikka mitä…


Ensimmäinen löytöni oli iltalaukku. Laukkuvalikoima ei ollut kovin suuri, mutta pienessä valikoimassa oli todella kauniita laukkuja joista oli helppo valita mieleisensä. Päädyin siniseen, yksinkertaiseen mutta todella kauniiseen laukkuun (Kuvassa keskellä). Hintaa laukulla 24,90 e.

Söpön kissapeilin huomatessani mietin että eikös pieni peili olisi hyvä lisä laukkuun? Hintaa peilillä 4,90 e

 Korvakoruja mietin pitkään mitkä ottaisin. Oli monta kaunista mallia ja oli vaikea valita mitkä ottaisi. Päädyin kuitenkin hopeisiin sydänkorvakoruihin, joita olin monesti katsonut aikaisemminkin. Hintaa korvakoruilla 7,90 e.

Myös kaulakorua oli hyvin vaikea valita koska upeita kaulakoruja oli monta, ja kaikki mistä pidin oli hyvin eri tyylisiä. Päädyin siniseen kaulakoruun, joka sopisi hyvin yhteen laukun kanssa, joten tyylini oli melko selkeä: sininen. Hintaa kaulakorulla 24,90. Tätä kaulakorua en olisi malttanut muuten koskaan ostaa koska tällä jo vähän hintaakin…


Rannekorut olivat neljän kappaleen paketissa, jotka olivat samaa sarjaa kaulakorun kanssa. Hintaa paketilla 9,90 e

Sininen oli myös sormus mihin päädyin. Sormuskin oli hyvin arvokas löytö, hintaa nimittäin 24,90 e. Käsittääkseni tässä ihanassa sydänsormuksessa on swarovskin kristalleja?


Hiuksiin en oikein koskaan ole kaivannut mitään ihmeellistä. En tykkää että mikään painaa tai puristaa tai pitää pelätä että koska joku koriste tippuu. Tykkään kuitenkin klipseillä kiinnittyvistä hiuslisäkkeistä, joita tarttui mukaan muutama. Lisäkkeet mitä valitsin oli siis värikkäitä raitoja, sinisiä nekin, yllätys. Hintaa yhdellä lisäkkeellä 3,90 e.

Pinnejä ei ole koskaan liikaa! Pinnejä oli kivassa rasiassa tarjouksessa ja mietin, että jos kuitenkin hiuksiin jotain laittaisi, niin jotkut juhlavat kivat pinnit voisi kanssa olla kivat. Iso pakkaus perus pinnejä rasiassa 6,90 e (Tarjouksessa 4,50 e) ja kauniit sydänpinnit 9,90 e.

Tarjouksessa olivat myös kynsilakat. Taisi tosin olla joku määrä alennus, itse otin vain yhden mustan kynsilakan jolla hintaa 3 e.

Myyjä ehdotti, että ottaisin myös jonkun huivin, ja löydettiinkin lopuksi vielä kaunis, muiden asusteiden ja korujen kanssa sopiva sininen, kimaltava ja kevyt huivi. En itse olisi tajunnut huivia ottaa, mutta myöhemmin tajusin että huivihan on todella kiva asuste ihan olkapäillä ja on todella juhlava. Hintaa huivilla 11,90 e.

Yhteensä ostoksille olisi siis tullut hintaa lähes 140 euroa. Tähän kun lisätään vielä liput elokuviin, oli palkinto arvoltaan kyllä kiitettävä ja olen ihan mielettömän onnellinen ja kiitollinen että voitin jotain näin hienoa! Kiitos Glitter!

perjantai 28. marraskuuta 2014

Inka-Gold askartelua: siniset joulukuuset


Myös askarteluun tulee jatkuvasti uusia tuotteita ja tekniikoita, ja syksyllä ainakin Sinellin valikoimiin ilmestyi erilaisia Inka-Gold vahoja. Itselle tuotteista tuli ensimmäisenä mielikuva että kyseessä olisi joku metallinhohtoinen maali, mutta ei, kyseessä ei ole maali, vaan vaha, joka ainakin itseäni muistuttaa hyvin peittävästä ja levittyvästä meikkivoiteesta. Kun maaleja käyttäessä käytetään erilaisia siveltimiä, Inka-Goldia käyttäessä käytetään meikkisientä ja vahaa levitetään pyörivin liikkein värjättävän tuotteen pinnalle. Vahaa ei paljoa tarvitse laittaa, joten pieni pakkaus on kyllä hyvin riittoisa.

Sinisen joulukuusen tekeminen oli todella helppoa: ensin pahvinen kartio värjättiin Inka-Goldilla (väri 914 Stahlblau, Steelblue) ja sen jälkeen lisättiin hopeiset akryylitimantit. Vaha myös kuivuu todella nopeasti, joten aikaa kuusien tekoon ei kauaa mene. Tarkempi ohje joulukuusien tekoon löytyy täältä. Vastaava askartelu voisi olla todella kivaa myös isompien lasten kanssa, tai vaikka jossain kerhossa, pikkujouluissa tms.


Itse pääsin tutustumaan tähän tekniikkaan saatuani kädentaitomessuilta tuotepaketin joka sisälsi tarvikkeet sinisiin koristejoulukuusiin. Kiitos Annan aarteet blogille ja Sinellille näistä!