Tunnelmia kesälomalta osa 3 – Rovaniemellä

Lapsuudessani kävin oikeastaan joka kesä lapissa ja monesti Rovaniemi oli yksi pysähdyspaikka. En ole aikaisemmin Rovaniemellä oikein ajan kanssa liikkunut ja viettänyt  aikaa, mutta nyt aikaa oli peräti 2 viikkoa. Näiden kahden viikon aikana tuli nähtyä ja koettua monenlaista ja käsitys kaupungista muuttui täysin. Olen positiivisesti yllättynyt. Alla muutamia poimintoja reissusta:

 

Joulupukin pajakylä: Joulupukin pajakylä on itselleni jo hyvinkin tuttu. Siellä on tullut monesti käytyä lapin matkojen yhteydessä. En ole aikoihin kuitenkaan kyseisessä paikassa käynyt ja oli mukavaa seuraa, niin mukava oli sielläkin pitkästä aikaa käydä. Paikat olivat muuttuneet sitten viimenäkemän. Erästä matkamuistomyymälää on muutettu ja myymälän yhteydessä oli huone, missä oli ”oikea” Joulupukki. Se oli hieman hämmentävää, koska kylässä on myös toinen, se ”aito” Joulupukki omassa kammarissaan. Miksi ihmeessä Joulupukkeja on kaksi? Kävimme miesystäväni kanssa myös Joulupukin pääpostissa, jossa lähetin vanhemmilleni terveiset postikortilla. Postikortteja on kiva lähettää ja niillä on kiva ilahduttaa ihmisiä. Myöhemmin etsimme vielä geokätköjä lähialueelta.

Tiedekeskus Pilke: Yhtenä päivänä otimme miesystäväni kanssa polkupyörät alle ja lähdimme tutustumaan paikallisiin tiedekeskuksiin/museoihin. Ensin kävimme tiedekeskus Pilkkeessä, missä on paljon puihin ja metsään liittyvää asiaa. Suosittelen kohdetta lapsille, sillä kivaa puuhaa oli paljon, tosin kyllä siellä aikuisetkin taisi innostua. Mieleeni jäi erityisesti peli, jossa sai koittaa hirvenampumistaitoja, sekä erilaiset puusta valmistetut pelit, mitä sai pelata. Oli tiedekeskuksessa mahdollisuus kokeilla tietojaan, askarrella, laulaa puihin liittyviä karaokekappaleita, kokeilla miltä erilaiset vessapaperit tuntuu… Kyllä, luit oikein. Monenlaista puuhaa siis on. Odotin isompaa paikkaa, mutta ei Pilke mikään pettymys kuitenkaan ollut!

 

Tiedekeskus/Museo Arktikum: Arktikum on todella hieno ja mielenkiintoinen paikka, josta tykkäsin kovasti. Arktikumissa on monenlaista mielenkiintoista nähtävää, kuten pysyvät perusnäyttelyt Muuttuva Arktis sekä Pohjoisen keinot. Näiden lisäksi Arktikumissa on vaihtuvia näyttelyitä. Kierros Arktikumissa oli todella monipuolinen. Samalla reissulla näki lapin historiaa, pohjoisen luontoa, suomen historiaa (vanha baari oli hieno!), taidetta… Tosi monipuolisesti kaikkea! Jos museoista tykkää, niin ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.

 

Yksi reissuni jännittävimmistä kohdista oli uusiin ihmisiin tutustuminen. En ole aina sosiaalisissa tilanteissa kovin hyvä ja saatan jännittää hyvinkin paljon, mutta onneksi miesystävän sukulaiset olivat kaikki mukavia ihmisiä ja jännitys poistui pikkuhiljaa. Yksi päivä meni siis aikalailla siinä, että tutustuin miesystäväni perheeseen (osaan heistä) ulkoilun, geokätköilyn ja HopLop-leikkien merkeissä. 

En vietä kovinkaan paljoa ulkona aikaa. Tällä reissulla siihenkin tuli muutos. Ilmat olivat hyviä ja kaiken uuden kokeminen houkutteli. En edes muista, koska olisin viimeksi paistanut nuotiolla ruokaa tai vapaaehtoisesti kävellyt metsässä useamman kilometrin. Yhdistimme monta kivaa asiaa samaan: etsimme paikan, missä voisi ottaa hyviä kuvia, missä voisi paistaa ruokaa nuotiolla sekä löytää geokätköjä. Yksi paikoista oli esim. paikka nimeltä Vaattunkiköngäs.

Miesystäväni täytti vähän aikaa sitten 30 vuotta ja sai sisaruksiltaan mukavan lahjan: pääsy ametistikaivokseen sekä ametistikylpylään kahdelle. Olin siis se onnekas, joka pääsi ilmaiseksi näihin mukaan. Lähdimme yhtenä aamuna aikasin liikkeelle kohti Luostoa. Matkalla pysähdyimme myös yllätys, yllätys, kätköilemässä. Ametistikaivokselle mentäessä auto piti jättää parkkipaikalle, josta oli 2,5 km kävelymatka kaivokselle. Päivän aikana sai myös hyvin siis liikuntaa. Kierros ametistikaivoksella oli ohjattu. Ensin käveltiin ylös portaita, jossa liput tarkastettiin ja sen jälkeen mentiin mökkiin mehulle ja kuuntelemaan historiaa, sekä tietoa ametisteista ja muista jalokivistä. Tämän jälkeen menimme etsimään itse ametisteja. Mukaan sai ottaa ilmaiseksi yhden ”onnenkiven” joka oli nyrkkiin sopiva. Mitään isoa siis ei olisi saanut ottaa, ellei siitä olisi maksanut. Jos kiviä löysi useamman, joita halusi mukaan, ne tuli näyttää ja kysyä hinnasta. Rehellisesti sanoen tämä kivien kaivuu ei ollut sitä ominta hommaani, mutta olenpahan sitäkin kokemusta rikkaampi! Kun kivet oli kaivettu, käveltiin taas 2,5 kilometriä takaisin parkkipaikalle ja sitten pienen matkan päässä odottikin ametistikylpylä. Siellä oli ihana olla. Se oli tosin pienin kylpylä, mitä olen ikinä nähnyt, mutta kuitenkin. Siellä oli vain yksi allas sekä yksi poreamme. Mutta myös ihmisiä oli vähän. Välillä meidän lisäksi oli muutama ihminen, välillä saimme olla miesystäväni kanssa kahdestaan, mikä oli aika ikimuistoista. Niitä ihania hetkiä, mitä varmasti muistelee vanhana lämmöllä. <3

Suosittelen: Rovaniemen kirpputorit & muuta secondhandiä

Kesälomareissulla Rovaniemellä kävin monella kirpputorilla. Monissa kaupungeissa saattaa olla monta pientä tai keskikokoista, "ihan ok" kirppistä, mutta Rovaniemellä oli positiivinen yllätys se, että kirpputorit olivat isoja, sisältävät paljon erilaista tavaraa ja ovat noin muutenkin kivoja paikkoja. Mikäli siis Rovaniemelle on suuntaamassa ja kirpputoreista pitää, niin suosittelen kyllä etenkin seuraavia kirpputoreja:

  

 

SPR Kontti Rovaniemi: Lähin SPR Kontti on itselläni Tampereella mutta jostain syystä en ole ikinä saanut aikaiseksi käytyä siellä. Rovaniemellä miesystäväni halusi näyttää Kontin ja tykkäsin paikasta kovasti! Kontti on mielestäni vähän niinkuin kiva käytetyn tavaran supermaketti, missä kaikki tuotteet on kivasti järjestyksessä: lelut omalla puolellaan, kirjat omallaan, vaatteet omallaan... Tälläisessä paikassa on paljon helpompi asioida kun ns. tavallisella kirppiksellä, jossa yhdessä pöydässä on yhtä sun toista tavaraa sekaisin. Konttiin tulevat tavarat ovat lahjoituksia, ja myydyistä tuotteista saatu tuotto menee hyväntekeväisyyteen niin kotimaahan kuin ulkomaillekkin. Hinnat ovat todella edullisia, joten itselleni ainakin tuli ainakin todella hyvä mieli siitä, että sain ostokset edulliseen hintaan ja tein samalla hyvää! Itse löysin Kontista itselleni kierrätysmateriaalia, kuten kangasta (iso pala 1 e) ja nappeja (n. 1 dl 1 e).

 

Kirpputori Tuhat-Tori: Rovaniemen keskustassa sijaitseva "perus" kirpputori. Myynnissä myös polkupyöriä, huonekaluja ym.

 

Kirpputori Vintikki: Iso, kiva kirpputori. Sekä uutta että vanhaa tavaraa ja tavallisten kirpputoripöytien lisäksi erilaisia teemapöytiä, kuten iso valikoima erilaisia kirjoja. Itse bongasin kirpputorilta Kukaan ei kaipaa sinua nimisen nuorten kirjan, joka on ilmestynyt vuonna 2014. Kaupoissa kirja maksaa n. 18-30 euroa, mutta kirpputorilla hintaa oli vain 5 euroa. En ensin malttanut ostaa kirjaa, mutta palasin kirpputorille myöhemmin, kun uskoin katuvani, jos en olisi kyseistä kirjaa niin halvalla ostanut.

 

Varastotien kirpputori: Aivan jäätävän iso kirpputori. Voisi kutsua kirpputorien hypermarketiksi. Kirpputorilla on paljon sekä ihan perus kirpputoripöytiä, että sitten teemaosastoja, kuten uutta käyttötavaraa, huonekalut, astiapuoli yms. Jos oikeasti meinaa rauhassa katsella koko kirpputorin, niin kannattaa varata kunnolla aikaa, täällä on hyvin vaikea vain "poiketa pikaisesti katsomassa". Ehdottomasti käymisen arvoinen, jos kirpputoreilla tykkää käydä.

 

Cityn kirja: Kiva kirjakauppa! Myymälässä on sekä uudempia, että vanhempia käytettyjä kirjoja. Kiva yllätys kaupassa oli myös sarjakuvapuoli. Itse en muista nähneeni mitään huonokuntoista myynnissä. Itse ostin kaupasta Mitä Missä Milloin 1990 kirjan hintaan 5 euroa.

Tunnelmia kesälomalta osa 2 - Matkalla Rovaniemelle

Kesäkuun 2. päivä oli matkustamista ja innostusta täynnä. Heräsin aamulla klo 8 ja menin ensin bussilla Tampereelle, ja Tampereelta klo 10.07 Tikkurilaan junalla, joka oli perillä klo 11.37. Tikkurilasta suuntasin bussilla kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa, mistä lähtisi lentoni klo 13.30 Rovaniemelle. Kyllähän se kuulostaa tosi hölmöltä, että ensin mennään etelään päästäkseen pohjoiseen, mutta säästin siinä sekä aikaa, että rahaa. Toki Tampereeltakin menisi junia ja lentokoneita suoraan Rovaniemelle, mutta junamatka kestäisi todella kauan ja lennot olisivat todella kalliita. Halpalentoja Rovaniemelle nimittäin  menee vain Helsingistä.

Kun Helsinki-Vantaalle saapuu ja tietää, että on lähdössä oikeasti jonnekkin, ainakin itselleni iskee aivan älytön innostus. Jo pelkkä matkalaukun renkaiden ääni tuo itselleni hyvän mielen ja kun matkalaukku on luovutettu, turvatarkastus käyty ja näkee että lentokone on oikeasti jo portilla ja lento ajallaan niin... No, niinkuin sanoinkin, innostus on ihan mieletön.

Matkustin ensimmäistä kertaa elämässäni yksin lentokoneella, sekä ensimmäistä kertaa kotimaan lennon, että jonkun muun lentoyhtiön kuin Finnairin koneella. Etsin keväällä eri tapoja matkustaa Rovaniemelle ja innostuin Norweigianin edullisista hinnoista ja lyhyestä matkustusajasta. Junassa Tampereelta Rovaniemelle menisi aikaa n. 8-10 tuntia, lento kesti n. tunti ja 20 min + lentokentällä vietetty aika ja matkat lentokentälle. Hintaa matkoilla olisi aikalailla saman verran, menisikö junalla vai lentokoneella. Hinnat toki vaihtelee, sillä lentolipun saa sitä edullisemmin, mitä aikasemmin sen ostaa. Junalipussa vaikuttavat erilaiset tarjoukset ja itselläni esim. opiskelija-alennus.

Päivän aikana opin paljon uusia asioita. Nyt tiedän esim. että busseja lähtee Tikkurilan rautatieasemalta helposti ja usein. Lentoasemalla lähtöselvitys tapahtui itsenäisesti automaatilla, samoin kuin matkatavaran luovutus. Kumpikin sujui itseltäni ongelmitta, mutta uskon että tiskeiltä olisi tarvittaessa apua saanut. Opin myös turvatarkastuksesta enemmän. Turvatarkastuksessa meinasi itselläni myös tapahtua matkan ainoa iso moka, nimittäin meinasin unohtaa matkalipun siihen laatikkoon, mihin tavarat laitetaan läpivalaisuun. Onneksi huomasin lopulta tapahtuneen ja sain lipun takaisin käsiini.

Ennen lennolle menoa kerkesin vielä hetken kiertelemään ja katselemaan mitä asemalta löytyy. Sieltähän löytyy vaikka mitä: kauppoja, kahviloita, taidetta, hyväntekeväisyysjärjestöjen esittelijöitä ym. Aikani paikkoja kierrettyäni ja kellon lähestyessä 13.00 saavuin portille 18, josta lentoni lähtisi klo 13.30.

Koneeseen oli jännittävä nousta ja nähdä miten Norwegian eroaa Finnairista. Tietenkin erilainen sisustus ja vähän muutenkin erilaiset penkit, erilaiset käsimatkatavaran lokerot ja koneeseen noustessa soi musiikki. Itse lennon aikana musiikki ei kuitenkaan soinut. Norwegian on norjalainen lentoyhtiö. Matkaa varatessa jo mietin, että milläköhän kielellä lentokoneessa puhutaan? Kapteeni esittäytyi englanniksi ja myöhemmin lentoemännät puhuivat suomea. Osa huonosti, osa sujuvasti. Voisi kuvitella, että osa työntekijöistä on suomalaisia, osa jostain muualta.

Sain itse valita varatessa paikkani koneeseen. Valitsin paikaksi 10A ja voin sanoa, että en suosittele sitä paikkaa. Halusin A paikan nimenomaan siksi, että näkisin ikkunasta ulos, mutta tietenkään tuurillani juuri siinä kohtaa konetta ei ollut ikkunaa ja sain vaan yrittää katsella ulos edessä olevan rivin ikkunasta. Onneksi lento oli kuitenkin lyhyt. Koska en ollut ehtinyt kunnolla syömään, päätin testata minkälaisia tarjottavia Norwegianilla mahtaa olla. Otin juustoleivän ja zero- cola tölkin (ihan normaalin kokoinen) ja nämä maksoi yhteensä 8,50 e. Leipä oli kyllä hyvä, oikeastaan täytetty bagel. Aikakin kului mukavasti sitä syödessä ja piirrettyjä katsoessa (jotta äänet olisi kuullut, olisi tarvinut kuulokkeet, joita ei itselläni ollut)  sekä yrittäessä katsoa ikkunasta ulos.

Tykkäsin kyllä tästä matkustamispäivästä ja lentokokemus oli paikasta huolimatta kiva! Rovaniemelle oli mukava saapua, kun asema on niin pieni ja selkeä ja rakkaani oli heti vastassa. <3

Tunnelmia kesälomalta osa 1 - Vanhempien luona

Ah, kesäloma. Vihdoin! Vaikka koulussa onkin kivaa, niin on se välillä tosi uuvuttavaakin. Kesäloma tulee todella tarpeeseen. Saa vihdoinkin kunnolla omaa aikaa tehdä asioita mitä haluaa ja välillä myös olla ihan vaan tekemättä mitään ja levätä. Itselläni on suunnitelmia lomaksi paljon ja luulen, ja tottakai toivon, että tylsää ei tule olemaan.

Aloitin lomani menemällä vanhempieni luokseni ennen useamman viikon Rovaniemen matkaa. Vanhempia on mukava tavata, kuten myös vanhemmilla asuvia kissoja, Arskaa ja Iinestä. Arskaan ja Iinekseen voi tutustua myös tästä aikaisemmasta julkaisusta.

Pari päivää vanhemmilla meni kivasti. Kävimme äitini kanssa asioilla, paijasin kissoja, kiertelin puutarhassa ja otin valokuvia. Tietenkin tarjolla oli myös äidin herkkuruokia ja iltaisin katsoimme televisiota. 

Yhtenä iltana katsoimme elokuvan "Jos vielä jään" (If i stay) joka on samaan aikaan ihana rakkaustarina, että surullinen tarina menettämisestä. Elokuva perustuu Gayle Forman:in saman nimiseen kirjaan. Suosittelen elokuvaa rakkauselokuvien ystäville, etenkin nuorille. Mutta kyllä äitinikin kyseisestä elokuvasta piti!

Tietokirjastipendi & ajatuksia stipendeistä

Mielipiteeni erilaisista stipendeistä jakautuu aikalailla kahtia. Toisenlaisia stipendejä ymmärrän, toisenlaisia en. Kun olin ala-asteikäinen, koulussa jaettiin joka vuosi, joka luokalle, tytölle ja pojalle, ”paras kaveri” stipendit. Tietysti ne kaikista suosituimmat oppilaat sai ne aina. Koskaan ei esim. hyvästä käytöksestä saanut mitään stipendiä. Kuudennella luokalla jaettiin vielä mitä ihmeellisimpiä stipendejä, kuten ”paras liikunnassa”. Mutta sitten taas paras oppilas vaikkapa kädentaidoissa ei saanut stipendiä? Ja ylipäätään, miksi täytyy olla paras? Eikö stipendejä pitäisi jakaa innostuneille, motivoituneille ja ahkerille oppilaille, vaikka ei ihan paras olisikaan? Peruskoulusta jäi stipendien osalta siis hyvin pettynyt fiilis, ja vielä nykypäivänäkin harmittaa muiden ihmisten puolesta, kun monet, jotka ansaitsisi stipendin ei sellaista saa.

 

Päätin peruskoulun vuonna 2006 ja vuoteen 2014 asti tein milloin mitäkin. 2014 aloitin kodinhuoltajaopinnot ammattikoulussa. Kun on kasvanut aikuiseksi, ajattelee opintojakin ihan eritavalla ja on oikeasti motivoitunut ja innoissaan siitä mitä tekee. Itselläni on nyt siis ensimmäinen lukuvuosi takana. Opintojen sisältö on lähinnä siivoamista ja keittiötöitä, mutta kun on ammatillinen perustutkinto kyseessä, on opinnoissa myös ammattitaitoa täydentäviä tutkinnonosia, kuten äidinkieli, englanti ja ruotsi. Olen tykännyt kyllä jokaisesta aineesta todella paljon. Opiskelu on ihan erilaista kuin peruskoulussa ja koulussamme on hyvä ryhmähenki, sekä hyvät opettajat ja ohjaajat.

Joskus koulussa rupesin miettimään, että millaisiakohan stipendejä ammattikoululaisen olisi mahdollisuus saada? Rupesin tutkimaan aihetta Googlesta ja stipendejähän on hyvin monenlaisia, mutta yksi herätti oman mielenkiintoni: tietokirjastipendi. Tietokirjallisuus on todella laaja käsite, ja kun rupesin oikein miettimään asiaa, niin herran jestas, paljonko tietokirjallisuutta olen lukenutkaan ja käytän jatkuvasti. Suurin mielenkiintoni on erilaiset kädentaitokirjat, mutta mielenkiintoista luettavaa on myös esim. matkailu, lemmikit, ruuanlaitto, terveys, psykologia… Onhan näitä. Vihjasin asiasta opettajalleni ja opettaja oli todella kannustavainen, kuten aina. Kiitokset tälle huippuopettajalle avusta!

Ja niin siinä sitten kävi, että sain kuin sainkin tämän 100 euron arvoisen tietokirjastipendin! Menin onnesta kyllä täysin sekaisin. Oikeasti, 100 euroa! Ja oikeasti, monien hakijoiden joukosta olin yksi niistä onnekkaista, joka stipendin saa! Haluan kiittää isosti Suomen tietokirjailijat ry:tä sekä Lauri Jäntin säätiötä, joka mahdollistaa nämä stipendit. Kiitos!

Luetko itse paljon tietokirjoja, tai onko joku tuttavasi kova tietokirjojen suurkuluttaja? Tietokirjastipendejä jaetaan taas ensivuonna peruskoulun päättöluokan opiskelijoille sekä toisen asteen opiskelijoille. Haku alkaa maaliskuussa 2016.

Pariisi palasina - 4D palapelin kokoamista

Joulukuussa yhdessä Coolstuff:in joulukalenteriluukussa oli tarjouksessa hienot 4D palapelit. Palapelejä on kymmenestä suuresta ja tunnetusta kaupungista tai maasta: New York, Lontoo, Pariisi, Berliini, Las Vegas, Hong Kong, USA, Rooma, Dubai sekä Tokio. Itse olen kova Pariisi fani ja päädyin tilaamaan palapelin, jossa kyseinen kaupunki on teemana.

 

Palapeli on kolmekerroksinen: ensin tehdään pohja, joka on kuin missä tahansa normaalissa palapelissä. Pohjana on Pariisin kartta vuodelta 1736. Palapelit ovat myös opettavaisia, sillä niistä oppii hyvin lisää tehtävästä kaupungista ja kaupunkien historiasta. Ei Pariisikaan ikuisesti ole mikään miljoonakaupunki ollut. Kun ensimmäinen kerros on valmis, aloitetaan tekemään toista kerrosta.

Ensimmäisen kerroksen päälle tehdään puolestaan karttaa nykypäivän Pariisista paksummilla paloilla. Seine-jokea ei tehdä paksummista paloista uusiksi, sillä kyseinen jokihan ei ole vuosien varrella miksikään muuttunut. Ainoastaan esim. siltoja on lisätty, mutta ne lisätään palapeliin vielä lopuksi samalla, kun lisätään tunnettuja rakennuksia vanhimmasta uusimpaan. Kun rakennukset ovat paikallaan, on hieno ja iso työ valmis!

(Kuvia tulossa!)

Palapelissä on 1100+ osaa, ja ikäsuositus on 15 vuodesta ylöspäin. Ei siis mikään helpoin, mutta siitä riittää varmasti tekemistä hetkeksi! Itse en ole koskaan näin isoa palapeliä tehnyt, ja mietinkin, että otinko nyt vähän liian ison haasteen vastaan, mutta uskon kyllä, että palapeli joskus vielä valmistuu. :)

(Kuvia tulossa!) 

Pakkauksen sisältö:

- Palat vanhaan karttaan
- Paksummat palat nykypäivän karttaan
- Rakennukset
- Tarroja, joilla voi halutessaan kiinnittää paloja
- Tulostettu kuva kartoista
- Tulostettu kuva rakennuksista ja niiden valmistumisvuosista
- Esite muista palapeleistä

 

Juttua tullaan päivittämään palapelin rakentuessa!