Vuosikymmen lähenee loppuaan - mitä elämässäni on tapahtunut kymmenessä vuodessa?

Vuosi 2019 ja samalla myös koko vuosikymmen lähenee loppuaan ja vuoden sijasta ajattelin miettiä kokonaisen vuosikymmenen tapahtumia. Toisaalta tuntuu, että aika on mennyt tosi nopeasti, mutta toisaalta joistain tapahtumista tuntuu olevan ikuisuus.

Vuosikymmeneeni on mahtunut paljon. Uusia ihmisiä, uusia eläimiä, uusia ympäristöjä, opiskeluja, harrastuksia... Välillä masennus on vienyt voimat, välillä on puolestaan koettu elämän parhaimpia hetkiä (rakkaus, muutto, kissat...). Jos jotenkin muutamalla sanalla kulunutta vuosikymmentä kuvailisi, sanoisin että aikuistuminen ja muutos parempaan.

Mitä oikeastaan vuosikymmenen aikana on tapahtunut?

Vanhempieni kissat Iines ja Arska vuosikymmenen alussa.

2010-2011

Vuosina 2010-2011 asuin vielä vanhempieni luona Nokialla ja olin tulloin 20-22-vuotias. Vanhempani asuvat omakotitalossa, jossa asustaa tänäkin päivänä heidän lisäksi kissat Arska ja Iines. Ehkä 2010 vuoden merkittävin tapahtuma olikin, kun Iines muutti veljeni luota meille asumaan. Tuolloin myös siskoni lapset olivat alle kouluikäisiä, jolloin heidän kanssa tuli vietettyä paljon aikaa. 

 Yksiöni keittiö vuonna 2013.

2012-2013

Lokakuussa 2012 otin ison askeleen muutettuani omilleni (kissat jäivät vanhemmille). Asuntoni oli Nuorisoasuntosäätiön yksiö Nokialta. Neliöitä taisi olla 32 ja asunnossa oli parveke, sekä kohtuullinen vuokra. Hyvä vaihtoehto siis nuorelle, joka muuttaa omilleen. Asunto oli kiva, hyvällä paikkaa ja asunnosta on paljon hyvää sanottavaa, mutta kyllä sen välillä huomasi, että kyseessä on kerrostalo, jonka asukkaat ovat nuoria. Välillä kuului meteliä, hissi oli usein rikki ja kannabiskin taisi haista. En tiedä onko tänä päivänä meno samaa vai ehkä muuttunut? Vuonna 2012 perustin blogin, mutta silloin en ollut vielä niin aktiivinen bloggaaja, kuin nyt. 

Vuosina 2014 ja 2015 tapasin monia uusia, kivoja tuttavuuksia, kuten Ella-koiran!

2014-2015

Vuonna 2014 löysin Ammattiopisto Luovin, koulun, joka on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Tuolloin kodinhuoltajalinja kiinnosti ja mietin, miten monenlaiseen työhön sen avulla voisi päästä, koska siivous-, ruoanlaitto- ja avustamistehtäviä tarvitaan niin monelaisissa töissä. Pääsin kuin pääsinkin opiskelemaan ja opin koulussa paljon ja tapasin paljon kivoja uusia ihmisiä. Vapaa-ajalla puolestaan matkustelin ja kävin vanhemmillani usein kylässä. Keväällä 2015 elämäni muuttui isosti tavattuani miesystäväni. Alkoi suhde, jossa olen yhä tänäkin päivänä. Alku oli rankkaa, sillä välimatkaa meillä oli n. 700 km. Itse asuin Nokialla, mies Rovaniemellä. Vaikka välimatkaa olikin, siitä selvittiin. Olimme usein yhteydessä Skypen välityksellä ja tapasimme lomilla. Joskus mieheni saattoi tulla ihan viikonlopuksikin Nokialle ihan vain, että saisimme hetken olla yhdessä. Näin jälkeenpäin kun miettii, kuka täysijärkinen ajaa perjantaina Rovaniemeltä Nokialle, kun pitää sunnuntaina lähteä ajamaan takaisin? Samana vuonna tutustuin myös miesystäväni perheeseen, sekä moniin uusiin paikkoihin ja harrastuksiin (esim. geokätköily). Aloin myös kirjoittaa aktiivisemmin blogia.

Rovaniemelle muutto toi mukanaan paljon uusia asioita.

Opin pitämään monista uusista jutuistakin, kuten pitkospuukävelyistä. Kuva Koivusaaresta syksyltä 2016.

2016-2017

Vuonna 2016 otin ehkä elämäni isoimman askeleen muuttaessani Rovaniemelle. Silloin tuli paljon uusia asioita kerralla: pitkän matkan muutto, ensimmäinen avoliitto, täysin uusi ympäristö, uusi koulu... Sain siirron Tampereen Luovin toimipisteeltä Rovaniemelle. Lopulta masennus vei voimat ja koulu ei tuntunut enää omalta jutulta. Opinnot jäivät kesken ja alettiin selvittelemään, että mitäs nyt? Vaikka koulussa ei sujunut, kotona oli hyvä olla. Vuonna 2017 menimme kihloihin, joka tuntuu merkiltä, että tämä suhde on vakava.

Laku on yksi vuosikymmenen parhaimpia asioita. <3 Kuva syksyltä 2018.

2018-2019

Vuonna 2018 tapahtui kaksi isoa asiaa. Jäin keväällä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä oli itselleni suuri helpotus. Enää ei tarvitsisi säätää jatkuvasti kuntoutustukihakemuksien kanssa tai hakea sairaslomaa. Nyt on säännölliset tulot, jotka eivät ole suuret, mutta niillä elää. Syksyllä 2018 perheemme kasvoi kissalla, kun Laku-kissa muutti meille asumaan. Vaikka kissa-arjessa alussa hieman haasteita olikin, elämä kuitenkin tasaantui äkkiä. Vuosikymmenen loppu onkin ollut tasaista arkea miesystävän ja Laku-kissan kanssa Rovaniemellä.

Tulevaisuus?

Elämästähän ei ikinä tiedä mitä se lopulta tuo tullessaan. En esimerkiksi vuosikymmenen alussa ajatellut, että päätyisin Rovaniemelle asumaan. Tai että pääsisin eläkkeelle alle 30-vuotiaana. Jotkut asiat menivät kuten olin suunnitellut, jotkut eivät. Mutta olen tyytyväinen. Jos miettii mitä lähitulevaisuudessa haaveilen, haluaisin päästä matkustamaan enemmän vaikka ihan Suomenkin sisällä. Lisäksi tarkoitus olisi taas skarpata ikuisuusprojektin kanssa, eli pudottaa painoa ja parantaa elämäntapojaan. Syksyllä ajattelin mennä ehkä joillekkin työväenopistojen kurssille. Esim. kielitaitoani haluaisin parantaa. Mutta katsoo mitä elämä tuo tullessaan!

Millainen vuosikymmen sinulla oli? Mitä toivot tulevalta vuosikymmeneltä?