Helmikudontaa

Lauantaina menin paikallisen työväenopiston helmikudontakurssille. Monesti olen kaupoissa tai kuvastoissa helmikudontakehyksen nähdessä miettinyt että miten niitä kudottuja helmitöitä oikein tehdään ja onkohan se vaikeaa, ja oliskohan se kivaa? Kun huomasin kurssin työväenopiston esitteessä, ajattelin että siellähän sitä oppisi ja tulisi ainakin kokeiltua.

Tiesin jo ennen kurssille menoa suunnilleen minkälaisen työn haluaisin tehdä. Se olisi rannekoru, siinä olisi mustia ja vaaleansinisiä (tai muita sinisiä) helmiä ja siinä olisi sydämiä. Yllätyin suuresti ja positiivisesti, kun näin millanen määrä opettajalla oli eri värisiä helmiä myytävänä kurssilaisille, ja vieläpä edulliseen hintaan. Ostin pussillisen (20 g) mustia helmiä joita tarvitsin työhöni enemmän ja joita voisin sitten myöhemmin kotonakin käyttää, ja vaaleansinisiä helmiä sitten lusikallisen. Onneksi helmille sai kätevät pienet säilytyspurkit samalla. Muita tarvikkeita mitä työhöni tarvitsi ostaa oli lankaa, lukko ja tietenkin helmineula, jota olisi voinut kyllä lainata, mutta päätin myös sellasen ostaa omaksi.


Työ aloitettiin tekemällä pahvinen kehys, johon leikattiin lovet, johon loimilangat tulisi. Loimilangat jätettiin löyhälle ja niiden alle lisättiin pahvia ja kynät pieneksi korokkeeksi, jonka jälkeen langatkin sitten kiristyi hieman enemmän. (Harmi kun en tästä ottanut kuvaa...) Sitten alettiinkin kutomaan. Kuten sanotaan ja tälläkin kurssilla huomattiin: "alku aina hankalaa, mutta lopussa kiitos seisoo". Alkuun pääseminen oli siis hieman haastavaa, mutta alkuun päästyä työ rupesi sujumaan helpommin ja sujuvammin. Vaikeinta, ja ärsyttävintä mielestäni kuitenkin koko työssä oli lopussa loimilankojen solmiminen ja päätteleminen.

Monien käsitöiden kohdalla mietin että mitäköhän tästäkin tulee ja onnistuukohan tää ollenkaan, mutta yllätyin kyllä että ensimmäisestä helmikudontatyöstäni tuli näinkin kelvollinen.

Mikäli helmityöt kiinnostaa, on näppäryyttä ja kärsivällisyyttä, kannattaa helmikudontaa kokeilla! :)

Lisäsin tähän kirjoitukseen muutaman kuvan. Ensimmäisessä kuvassa on työni suunnittelua, pahvinen kudontakehys ja itse rannekoru. Toisessa ja kolmannessa kuvassa on opettajan sekä intiaanien tekemiä helmitöitä. Kyllä upeita ovat!