Mielestäni tänäkin päivänä harrastusten tärkeyttä
vähätellään. Kun esim. aikuiset ihmiset esittäytyvät, sanotaan
tavallisesti nimi, ikä, paikkakunta ja ammatti. Mitä sekin kertoo, jos
kerron olevani Venla, 31, Rovaniemeltä ja eläkeläinen? Todennäkösesti se
herättää kysymyksiä kuten: miksi olen eläkeläinen, mitä tein ennen
eläkettä ja olenko aina asunut Lapissa. Eläkeläisestä saattaa saada
tylsän vaikutelman, mutta tosiasiassa niin vanhuuseläkkeellä, kuin
työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ihmiset ovat tänä päivänä todella
aktiivisia ihmisiä. Itse olen pitkään harrastanut paljon: blogia
(kirjoittaminen, valokuvaus), lukemista, käsitöitä, tv-sarjoja,
elokuvia, geokätköilyä, vesiliikuntaa ym. Harrastukset tuovat sisältöä
ja hyvää fiilistä elämääni ja mielestäni jokaisella tulisi olla
mieluisia harrastuksia. On todella harmi, että esim. kaikki lapset ei
voi harrastaa mitä haluaa, koska jotkut harrastukset ovat niin kalliita.
Onneksi nykyään pienituloisemmat saa tukea lasten harrastuksiin.

Kuva: Pixabay.
On myös todella harmi, että kaikki ihmiset eivät uskalla harrastaa, mitä haluavat. Itse en uskalla esim. harrastaa kaikkea liikuntaa, mitä haluaisin, koska sosiaaliset tilanteet ahdistavat. Joitakin ihmisiä puolestaan saatetaan jopa kiusata joistakin harrastuksista tai vähätellä, että "et tule koskaan menestymään tuossa". Esim. laulukilpailuissa olleet ihmiset ovat kertoneet, että heitä on aiemmin kiusattu lauluharrastuksen takia, mutta tosiasiassa he ovat olleet hyviä laulajia. Joitain poikia on puolestaan saatettu kiusata tanssiharrastuksen takia. Mutta maailmassa on monia ihmisiä, jotka kiusaamisesta huolimatta on jatkanut rakasta harrastustaan ja myöhemmin menestyneet kyseisessä harrastuksessa. Jos jostain harrastuksesta todella nauttii, älkää antako kiusaajien pilata sitä! Parhaimmassa tapauksessa harrastuksesta voi tulla niin iso osa elämää, että siitä voi tulla ammatti, jossa voi menestyä. Toki harrastus voi pysyä aina myös rakkaana harrastuksena.
Ovatko omat harrastuksesi herättäneet koskaan ihmetystä?
