maanantai 5. tammikuuta 2026

Uudenvuoden lup... tavoitteeni vuodelle 2026

Monesti uutenavuotena ihmiset pohtivat lupauksia alkavalle vuodelle. Lupauksethan voi olla ihan mitä tahansa, mutta yleensä ne liittyy jotenkin siihen, että aikoo tehdä jotain paremmin. Monesti lupauksista myös pidetään hetki kiinni, mutta vuosi on pitkä aika ja monilla lupaukset tahtoo jossain kohtaa unohtua. Olen monesti miettinyt, miksi uutenavuotena pitää nimenomaan luvata jotain? Mitä jos lupaukset olisikin mielummin tavoitteita? 

On todella vaikea miettiä asioita, mitä voisi oikeasti luvata, ettei missään erikoisessakaan tilanteessa lupausta rikota. Yhden ainoan asian osaan luvata ja se on tämä: lupaan yrittää (parhaani). Parhaani on siksi suluissa, että esim. masennuskautena parhaansa antaminen voi olla todella haastavaa. Mutta esim. ihan tavallisessa arjessa voi sanoa, että yrittää parhaansa. Se voi olla esim. että yrittää tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, kuten kotityö, töissä tehtävä työ tai harrastuksena tehtävä käsityö. Parhaansa yrittäminen on myös asia, mikä toimii joka vuodelle.

Mutta minkälaisia tavoitteita itselläni on vuodelle 2026?



Tavoitteeni vuodelle 2026:

Opiskelu:
Yritän saada mahdollisimman monta, mutta edes jotain tutkinnonosia suoritettua.
- Yritän saada mahdollisiman hyvät arvosanat.

Armollisuus itseä kohtaan:
- Mikäli esim. jokin työssäoppiminen ei mene putkeen tai arvosana ei miellytä, selvitän, miten voisin kehittyä ja yritän uudestaan.
- Kaikkea ei voi osata heti. Uskallan pyytää apua.


Tavara:
- Yritän laittaa tavaraa eteenpäin esim. lahjoituksena tai myyntiin.
- Yritän tukea enemmän kotimaisia tuotteita.

Millaisia tavoitteita sinulla on vuodelle 2026?

perjantai 2. tammikuuta 2026

Vuoden 2025 parhaat muistot

Uudenvuodenaattona sosiaalisessa mediassa huomasi jälleen kerran valtavasti julkaisuja, joissa oltiin koottu parhaita hetkiä kuluneen vuoden varrelta. Itse en tekisi juttua vielä uudenvuodenaattona, koska vuosihan kestää sinne puoleen yöhön saakka ja koskaan ei voi tietää, mitä yllättävää elämä tuo tullessaan! En ole aikaisemmin tehnyt minkäänlaista julkaisua, missä katsottaisiin vuoden parhaita paloja, mutta mietin, pitäisikö nyt kuluneelta vuodelta sellainen tehdä? 

Vuosi 2025 oli toisaalta tasaisen hyvää arkea, mitä elämältä eniten haluan, mutta toisaalta vuosi toi mukanaan myös hyvin paljon kaikkea uutta, kivaa ja mielenkiintoista. Ajattelinkin nyt koota julkaisun, mihin kokoan jokaisesta kuukaudesta jotakin hyvää, sekä yhden kuvan kyseiseltä kuukaudelta!

Vuoden 2025 parhaat muistot:


Laku keittiökaverina.

Tammikuu: Tammikuussa huomasin kiinnostavan työpaikkailmoituksen Jämsässä. Citymarket etsi useampaa osa-aikaista kesätyöntekijää. Ajattelin, että nyt vointini on jo niin hyvä, että koen olevani valmis osa-aikaiseen työhön. Haaveilin, miten upeaa olisi saada ensimmäinen oikea työ, ensimmäinen oma palkka jne. Pääsin videohaastatteluun, missä piti tehdä itsestään video vastaamalla muutamaan kysymykseen (en muista enää mitä ne oli). Vaati paljon rohkeutta itseltäni ottaa itsestäni kuva CV:hen ja kuvata itseäni videohaastatteluun, mutta selvisin. Varsinaiseen työhaastatteluun en kuitenkaan kutsua saanut. Mutta ymmärrän asian täysin, tilanne on valitettava ihan koko Suomessa ja kesätöitä haettiin juurikin esim. kauppoihin ennätysmäärät. Olen kuitenkin iloinen siitä, että vihdoinkin sain otettua noin ison askeleen!


Tekemiäni koruja vanhoista astioista.

Helmikuu: Helmikuussa löysin kiinnostavan kurssin Tampereen työväenopistolta. Astiakorut ovat kiinnostaneet itseäni jo pidempään ja nyt kurssille osallistumiseen oli mahdollisuus. Mukaani otin niin kirpputoreilta löydettyjä astioita, kuin omalle mummulleni kuuluneita vanhoja astioita. Kun koru on tehty oman mummun astiasta, siinä on suuri tunnearvo. Korukursissista jäi erityisen hyvä fiilis, koska tunsin, että hei, tämähän sujuu! Jotkut käsityötekniikat on todella vaikeita ja kurssista saattaa jäädä huono fiilis kun asioita ei osaa, mutta tämä kurssi ja tekniikka ylitti odotukset. Kannattaa kurkistaa Tampereen työväenopiston kurssitarjonta, löytyisikö sama kurssi uudestaan!


Kahvilani The Sims 4 pelissä.

Maaliskuu: Maaliskuu oli oikeastaan aika tasaista arkea, mistä en löytänyt mitään isoa erityistä mainittavaa. Kuvaksi valitsin tähän pelikuvan The Sims 4 pelistä, johon ilmestyi uusi lisäosa. Kyseisessä lisäosassa pystyy tekemään monenlaisia yrityksiä. Latasin pelin galleriasta toisen käyttäjän tekemän kahvilan, jonka muokkasin mieleisekseni. Kahvila sai nimekseen Kahvila Pastilli.


Ideoimani Ich Komme korvikset.

Huhtikuu: Huhtikuussa ideoin itse peiliakryylista valmistetut korvakorunosat Ich Komme -teemalla. Osista kokosin pääasiassa roikkuvia korvakoruja, mutta myös muutaman kaulakorun ja klipsikorvakorut. Kysyin lupaa korujen pienimuotoiseen myyntiin esim. kirpputoreilla itse Erikalta, sillä halusin kunnioittaa itse artistia ja tekijänoikeuksia. Jos en olisi saanut vastausta, olisin antanut asian olla. Mutta ihme kyllä Erika vastasi Instagramissa lähetettyyn viestiini ja sain luvan! Erika oli lisäksi iloinen, että hänen biisinsä inspiroi. Korvakoruja myytiin kaikki mitä tein ja niitä olisi varmasti myyty vielä reilusti enemmäkin. Oli huikea fiilis, että sai itse suunniteltua hittituotteen mikä toi monille iloa - vielä itse artistin luvalla!


Mieheni 40 v synttäripöytä.

Toukokuu: Toukokuusta itselleni jäi parhaiten mieleen mieheni 40 v synttärit. Halusimme järjestää miehelleni yllätysjuhlat, mutta hän taisi kyllä jotakin jo aavistaa. Synttäreille tuli perhettä läheltä ja kaukaa. Oli ihanaa, miten niin moni pääsi juhliin mukaan. Juhlissa oli myös paljon tarjottavaa, sillä synttärit järjestettiin nyyttikesti perjaatteella: jokainen toi mukanaan jotakin. Oli kakkua, piirakkaa, keksejä, coctailtikkuja ja vaikka mitä!


Voittamani pingviini Särkänniemen parkkipaikalla odottamassa.

Kesäkuu: Kesäkuussa varmistui, että sain opiskelupaikan verkossa järjestettäviin merkonomi-opintoihin! Tämä oli ihan valtavan iso uutinen ja iso askel itselleni. Vielä siis kesä jäljellä ja sitten olen sekä eläkeläinen, että opiskelija! Olen tosi onnellinen siitä, että eläkkeellä voi opiskella, sillä eläke on etuutena paljon parempi kuin esim. opintotuki. Opiskelupaikan varmistumisen lisäksi hyviä muistoja kesäkuulta jäi mm. alpakkakahvilassa käymisestä ja Särkänniemi-reissusta. Särkänniemessä kävi uskomaton sattuma, kun pelasin Ankkalampi-nimistä peliä ja voitin isoimman mahdollisen palkinnon. Valitsin pyöreän, vaaleansinisen pingviinipehmon. Pingviini on kyllä ihana, mutta sen iso koko tuo ongelmia. Se ei oikein mahdu minnekkään. Olenkin miettinyt, että olisi kiva lahjoittaa pingviini jonnekkin - mutta minne?


Näkymää Tallinan Raatihuoneen tornista.

Heinäkuu: Heinäkuu piti sisällään paljon kivaa, kesäistä tekemistä. Kävimme ensimmäistä kertaa mm. Tarhalehdon eläinpihalla ja kesän kohokohta oli odotettu Tallinnan matka. En ole aikoihin käynyt ulkomailla ja matka Viroon oli mieheni ensimmäinen. Olimme Tallinnassa 3 päivää, joista kaikki hellepäiviä. Tallinnan matkan jälkeen pääsimme myös tutustumaan mieheni siskon ihanaan Lola-koiraan! 


Haanpään kesäkahvilan yllätysvauva Vilkas.

Elokuu: Elokuussa alkoi opiskelut! Ensimmäisenä päivänä mietin että voi ei, mitä tästä tulee, jaksanko sittenkään, mutta opinnot lähti lopulta ihmeen hyvin käyntiin. Kävimme kesän aikana monta kertaa Haanpään kesäkahvilassa, mutta elokuussa jäi erityisesti mieleen heinäkuussa syntyneen yllätysvauva alpakan, Vilkkaan, näkeminen. 


Opiskelupisteeni.

Syyskuu: Syyskuu oli oikeastaan perushyvää arkea. Jos miettii jotain hyviä asioita, niin se fiilis, kun onnistuu jossain koulutehtävässä. Esim. katetuottolaskelmat oli itselleni ihan uusi juttu.


Kasa lankoja lukuisiin eri projekteihin.

Lokakuu: Myös lokakuu oli tasaisen hyvää arkea, mutta ehkä positiiviseksi asiaksi löytäisin uuden inspiraation löytämisen käsityöharrastukseen. Löysin Hobbiin nettisivuilta monia kivoja käsityömalleja, joita aion toteuttaa ja lisäksi hyviä alennuksia lankoihin. 


Laku kotona.

Marraskuu: Marraskuu oli raskas. Lakulla todettiin kilpirauhasen liikatoiminta ja piti tehdä valinta, miten aiomme Lakua lähteä hoitamaan. Valitsimme radiojodihoidon, mikä toteutettiin Vet4cat klinikalla Rengossa. Stressasin asiaa todella paljon. Miten Laku jaksaa pitkät automatkat ja 4 päivää eläinlääkärissä? Tuo aika oli rankkaa, mutta siitä selvittiin ja Laku saatiin kotiin. Tuntuu, että Laku antoi aika pian homman anteeksi, mutta kantokoppaan ja eläinlääkäriin Laku suhtautuu entistä nihkeämmin. Marraskuun positiivisia kokemuksia oli siis saada Laku takaisin kotiin, mutta myös joulun ajan hyväntekeväisyys ja työssäoppimispaikan varmistuminen.


Myös Laku sai jouluna perinteisesti oman pienen paketin.

Joulukuu: Joulukuussa parasta oli itse joulun viettäminen, mutta isoin ja tärkein asia oli ja on, että Lakulla on kaikki hyvin! Laku kävi radiojodihoidon 1kk kontrollissa, jossa kaikki veriarvot olivat viiterajojen sisällä. Olen niin älyttömän ylpeä Lakusta ja kiitollinen, että hoito tehosi!
 

Sanoisin, että vuosi 2025 oli monipuolinen ja sisälsi monenlaisia tunteita laidasta laitaan. Sanoisin, että hyvä, opettavainen vuosi! Ja jos sanoisin vuoden parhaan asian, niin se, että Laku voi hyvin!